Kävellään luokassa rauhallisesti. Kun oppilas kohtaa luokkakaverinsa, hän tervehtii a) nyökkäämällä, b) nostamalla käden tervehdykseen, c) nostamalla käden tervehdykseen ja sanomalla: "Moi!" d) kättelemällä, e) kättelemällä ja sanomalla: "Minun nimeni on...". Eri tervehtimistapoja vaihdetaan open merkistä. Jos ryhmä on valmis lisähaasteeseen voidaan tervehtimisiä jatkaa: f) halaamalla, g) eskimotervehdyksellä (hieromalla neniä), h) paviaanitervehdyksellä (etsitään "kirppuja" luokkakaverin hiuksista tai tervehditään peppu peppua vasten)
Kävely ja tervehtiminen
Kävellään tilassa sikin sokin 1) täysin omissa maailmoissa, 2) otetaan nopeita katsekontakteja / uteliaita vilkaisuja vastaantulijoiden kanssa, 3) moikataan vastaantulijaa katsekontaktin kanssa, 4) kätellään vastaantulijaa, kerrotaan oma nimi ja jokin adjektiivi (esim. Risto Reipas). Kätelty vastaantulija jatkaa matkaansa adjektiivin määräämällä tavalla seuraavan vastaantulijan luo ja esittelee itsensä saamallaan adjektiivilla. Osallistujien adjektiivi sekä liikkumistyyli siis muuttuvat jokaisen kättelyn jälkeen. Adjektiivien tilalla voidaan käyttää myös verbejä, eläimiä, englanninkielen sanoja jne.
Muistatko nimet?
Kävellään luokassa ja kun kohdataan luokkakaveri, moikataan sanomalla:
- Moi, mun nimi on…
Moikkauksessa nimet vaihtavat omistajaa eli, kun oppilas moikkaa seuraavaa luokkakaveria, hän käyttää juuri aiemmin kuulemaansa nimeä omanaan. Näin jatketaan hetken aikaa.
Open merkistä lähdetään palauttamaan nimiä oikeille omistajilleen. Edelleen nimet vaihtuvat moikatessa. Jatketaan niin kauan, että kaikki ovat saaneet takaisin oman nimensä.
(K)alakoulu
Kalat eli oppilaat lähtevät liikkumaan ”akvaariossa” (luokassa) hitaasti. Kun kala kohtaa toisen, ne pysähtyvät ja sanovat toisilleen jonkin mukavan asian / kehuvat toisiaan. Tavoitteena on kehua mahdollisimman montaa eri kalakaveria. Kun ope sanoo: ”Ruoka-aika”, kaikki kalat jähmettyvät paikoilleen ja näyttävät mahdollisimman iloisilta. Ope kehuu tällöin koko kalaparvea (esim. ”Vau, onpa täällä paljon onnellisia kaloja). Lopuksi kalakoulun kello soi ja uidaan takaisin omille paikoille. Voidaan vielä jutella, mitä mukavia asioita sinulle sanottiin.
Ollaan piirissä ja opetellaan ryhmäläisten nimiä. Jokainen sanoo vuorollaan oman nimensä ja liittää nimeensä liikkeen sekä äänen, jotka muut toistavat. Käydään kaikkien nimet läpi ja kierretään rinkiä läpi nopeammin ja nopeammin.
Nimilaput sekaisin
Kenestä puhutaan?
Ope alkaa puhumaan jostain luokan oppilaasta (esim. tämä oppilas istuu lähellä luokan ikkunaa jne). Joku oppilaista, joka luulee tietävänsä kenestä puhutaan, kertoo jonkin toisen asian oppilaasta. Jatketaan, kunnes vihjeet / asiat kohdistuvat vain yhteen oppilaaseen, jonka pystyy myös arvaamaan vihjeiden perusteella.
Piirrä-muovaile-esitä-selitä
Jokainen oppilas keksii ja kirjoittaa lapulle jonkin eläimen ja toiselle lapulle jonkin esineen. Ope vilkaisee laput läpi ja laittaa sensuurin läpäisseet sanat purkkiin tai hattuun. Oppilaat jaetaan ryhmiin. Yksi oppilas ryhmästä ottaa yhden lapun ja yrittää saada muut ryhmäläiset arvaamaan sanan, joka on kirjoitettu lappuun. Oppilas joko selittää sanan tai esittää, piirtää tai muovailee sen.
Ryhmissä tarvitaan apuvälineinä paperia ja kyniä sekä pala muovailuvahaa. Jos muovailuvahaa ei löydy, voidaan sana muovailla käyttäen luokkakaveria ”savena”.
Huhupuheita
Jaetaan oppilaat n. 6 hlön ryhmiin (parillinen määrä). Jokaiselle ryhmälle annetaan vihko. Ryhmissä sovitaan vuorot oppilaiden kesken. Oppilaat sulkevat silmänsä, vain ensimmäisinä vuorossa olevat saavat pitää silmät auki. Ope näyttää sanan ryhmien ensimmäisille oppilaille (esim. koulu), jotka piirtävät vihkon tyhjälle sivulle sanan mukaisen kuvan. Piirtämisaikaa on vain noin minuutti, joten kovin yksityiskohtaista kuvaa ei ehdi taiteilla. Kun kuvat ovat valmiina, annnetaan vihko seuraavalle ryhmän jäsenelle. Hän yrittää arvata, mitä kuva esittää ja kirjoitaa sanan seuraavalle vihkon aukeamalle. Sitten vihko annetaan taas seuraavalle, jonka tehtävä on vuorostaan piirtää tämä uusi sana. Vihko siirtyy ryhmän oppilaalta toiselle, jotka siis vuoronperään piirtävät ja arvaavat / kirjoittavat sanan vihkoon.
HUOM! Vuorossa oleva oppilas ei saisi nähdä kuin edellisen oppilaan piirtämän yhden kuvan tai kirjoittaman sanan eli vihko kannattaa täyttää aukeama kerrallaan. Kun viimeinen sana on vihkoon kirjoitettu, ryhmä tutkii yhdessä, millainen sana-kuvajono vihkoon on syntynyt. Oliko viimeinen sana sama kuin alkuperäinen vai muuttuiko se?
Mikäli nimet ovat jo tuttuja, jokainen valitsee aluksi sanan (esim. eläimiä), joita lähdetään kysymyksillä selvittämään.
Reittiohje
Oppilaat suunnittelevat reittiohjeen omalta paikaltaan jonkun luokkakaverin paikalle. Reittiohjeessa on 4-5 ohjetta liikkumiseen (esim. liiku kaksi paikkaa oikealle, jonka jälkeen liiku viisi paikkaa taakse. Siirry vasemmalla olevaan pöytäryhmään, josta liikut vielä eteenpäin kolme paikkaa.). A) Oppilaat kuuntelevat ohjeet omilta paikoiltaan ja yrittävät saada ohjeiden perusteella selville, kenen luokse reitti päättyy. B) Oppilaat liikkuvat ohjeiden mukaisesti aloittaen omalta paikalta. Katsotaan, kenen luokse reitti johtaa.
Luokkasuunnistus
Piirretään luokan kartta. Jaetaan oppilaat ryhmiin.
- Jokainen ryhmä suunnittelee luokkaan rastin paikan, jonka käy kertomassa opelle. Merkitään rastit luokkakarttaan. Ope laittaa välitunnin aikana rasteille pieniä esineitä esim. eri värisiä koulukyniä ja merkitsee värikoodit karttaan. Jaetaan kartat ja aloitetaan suunnistus (HUOM! rastit tulee jättää paikoilleen, jolloin kaikki voivat ne vuorollaan löytää.
- Jokainen ryhmä valitsee luokasta / koulun käytäviltä muutaman rastin paikan, joista käy ottamassa lähikuvan. Kuvat jaetaan opelle ja poistetaan omasta kännykästä. Ope pyytää ryhmän kerrallaan luokseen ja näyttää jonkun oppilaiden ottamista kuvista. Ryhmän tulee etsiä rastin kohde, ottaa siitä kuva ja näyttää opelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti