perjantai 26. heinäkuuta 2019

TUTUSTUMISLEIKKEJÄ

Esittelykierros
Kävellään luokassa rauhallisesti. Kun oppilas kohtaa luokkakaverinsa, hän tervehtii a) nyökkäämällä, b) nostamalla käden tervehdykseen, c) nostamalla käden tervehdykseen ja sanomalla: "Moi!" d) kättelemällä, e) kättelemällä ja sanomalla: "Minun nimeni on...". Eri tervehtimistapoja vaihdetaan open merkistä. Jos ryhmä on valmis lisähaasteeseen voidaan tervehtimisiä jatkaa: f) halaamalla, g) eskimotervehdyksellä (hieromalla neniä), h) paviaanitervehdyksellä (etsitään "kirppuja" luokkakaverin hiuksista tai tervehditään peppu peppua vasten)

Kävely ja tervehtiminen
Kävellään tilassa sikin sokin 1) täysin omissa maailmoissa, 2) otetaan nopeita katsekontakteja / uteliaita vilkaisuja vastaantulijoiden kanssa, 3) moikataan vastaantulijaa katsekontaktin kanssa, 4) kätellään vastaantulijaa, kerrotaan oma nimi ja jokin adjektiivi (esim. Risto Reipas). Kätelty vastaantulija jatkaa matkaansa adjektiivin määräämällä tavalla seuraavan vastaantulijan luo ja esittelee itsensä saamallaan adjektiivilla. Osallistujien adjektiivi sekä liikkumistyyli siis muuttuvat jokaisen kättelyn jälkeen. Adjektiivien tilalla voidaan käyttää myös verbejä, eläimiä, englanninkielen sanoja jne.

Muistatko nimet?

Kävellään luokassa ja kun kohdataan luokkakaveri, moikataan sanomalla: 

- Moi, mun nimi on…

Moikkauksessa nimet vaihtavat omistajaa eli, kun oppilas moikkaa seuraavaa luokkakaveria, hän käyttää juuri aiemmin kuulemaansa nimeä omanaan. Näin jatketaan hetken aikaa.

Open merkistä lähdetään palauttamaan nimiä oikeille omistajilleen. Edelleen nimet vaihtuvat moikatessa. Jatketaan niin kauan, että kaikki ovat saaneet takaisin oman nimensä.


(K)alakoulu

Kalat eli oppilaat lähtevät liikkumaan ”akvaariossa” (luokassa) hitaasti. Kun kala kohtaa toisen, ne pysähtyvät ja sanovat toisilleen jonkin mukavan asian / kehuvat toisiaan. Tavoitteena on kehua mahdollisimman montaa eri kalakaveria. Kun ope sanoo: ”Ruoka-aika”, kaikki kalat jähmettyvät paikoilleen ja näyttävät mahdollisimman iloisilta. Ope kehuu tällöin koko kalaparvea (esim. ”Vau, onpa täällä paljon onnellisia kaloja). Lopuksi kalakoulun kello soi ja uidaan takaisin omille paikoille. Voidaan vielä jutella, mitä mukavia asioita sinulle sanottiin.


Nimi ja liike - Nimi ja ääni
Ollaan piirissä ja opetellaan ryhmäläisten nimiä. Jokainen sanoo vuorollaan oman nimensä ja liittää nimeensä liikkeen sekä äänen, jotka muut toistavat. Käydään kaikkien nimet läpi ja kierretään rinkiä läpi nopeammin ja nopeammin.

Nimilaput sekaisin
Ekana koulupäivänä pulpettien reunalle jätetyt nimilaput ovat yön aikana villiintyneet. Kun oppilaat tulevat aamulla kouluun, on nimet taululla sikin sokin. Aloitetaan koulupäivä siis siivoamalla nimilaput omille paikoilleen. Yhteistyöllä luetaan nimet yksi kerrallaan ja oppilaat saavat vuoronperään palauttaa nimilaput omistajilleen. Leikin voi tehdä helpommin myös niin, että jokainen oppilas hakee oman nimilappunsa taululta itselleen. Tällöin on hyvä sopia etukäteen, kuinka moni saa yhtäaikaa taululla pistäytyä. Jos asiasta ei sopimusta ole, on mahdollista, että taululla tulee ruuhkaa ja törmäilyjä. Nimilappujen sekoittamista voi koulun alussa tehdä useampanakin päivänä. Välillä nimilaput voivat olla väärillä pulpeteilla, jolloin jokaiselle oppilaalle tulee henkilökohtainen lukutehtävä. Jos lukeminen on vielä haastavaa, luokkakaveria tulee ja saa auttaa nimen selvittämisessä. Nimilaput voivat myös olla tyystin kadonneet, jolloin laput tulee ensin löytää ennen kuin nimiä päästään lukemaan. Ope voi antaa vihjeitä tai piirtää kartan piilojen selvittämiseksi.

Nimiarvaus
Kukin oppilas valitsee yhden luokkakaverinsa nimen, mutta ei kerro valintaansa muille. Yksi oppilaista tulee luokan eteen ja muut yrittävät kysellen saada selville, ketä luokkakaveria hän ajattelee. Kysymysten tulisi olla sellaisia, että niihin voi vastata joko kyllä tai ei (esim. Onko oppilas tyttö? Onko hänellä t-paita päällä?) Jos kysymysten keksiminen on oppilaille haastavaa, voi luokan edessä oleva oppilas antaa vihjeitä valitsemaansa luokkakaverin nimeen liittyen (esim. nimi alkaa S -kirjaimella, nimi tarkoittaa kesää). Leikkiä voi leikkiä myös pareittain tai pienryhmissä.

Kenestä puhutaan?

Ope alkaa puhumaan jostain luokan oppilaasta (esim. tämä oppilas istuu lähellä luokan ikkunaa jne). Joku oppilaista, joka luulee tietävänsä kenestä puhutaan, kertoo jonkin toisen asian oppilaasta. Jatketaan, kunnes vihjeet / asiat kohdistuvat vain yhteen oppilaaseen, jonka pystyy myös arvaamaan vihjeiden perusteella.


Pallon kuljetus
Ope antaa pallon yhdelle luokan oppilaista ja sanoo samalla oppilaan nimen. Oppilaan tulee viedä pallo jollekin toiselle luokkakaverille, joka vie pallon seuraavalle jne. Palloa luovutettaessa tulee aina muistaa sanoa sen oppilaan nimi, jolle pallo annetaan. Jokainen oppilas saa pallon itselleen vain kerran, joten pallo tulee antaa aina sellaiselle oppilaalle, jolla pallo ei vielä ole ollut. Pallo annetaan luokkakaverin käteen, palloa ei siis saa heittää. Kun pallo on luovutettu, jää pallon antanut oppilas sille paikalle, mihin pallon kuljetti. Liikkuminen pallon kanssa tulee olla rauhallista. Jos nimileikki tehdään piirissä, pallo vieritetään rauhallisesti kohti seuraavaa oppilasta. Leikki tulisi leikkiä äänettömästi, jolloin jokainen osallistuja sanoo vain yhden nimen vuorollaan eli leikki vaatii muistia ja keskittymistä. Muistamisen helpottamiseksi ne oppilaat, joilla pallo ei ole vielä käynyt, pitävät kättään edessään (esim. pulpetilla) kämmen ylöspäin odottamassa palloa. Kun pallo on kuljetettu seuraavalle, oppilas voi laittaa kätensä selkänsä taakse merkiksi, että pallotehtävä on suoritettu. 

Parin haastattelut
Oppilaat keksivät kysymyksiä, joita voisivat toisiltaan kysellä esim. Mikä on lempiruokasi? Mitä musiikkia kuuntelet? Minkä kirjan luit viimeksi? Mitä teit kesällä? Mitä harrastat? Kun kysymykset ovat valmiita, oppilaat kysyvät vieruskaveriltaan tai lähellä istuvalta luokkakaverilta keksimänsä kysymykset. Opettajan merkistä vaihdetaan paria. Kun kyselykierros on ohi, keskustellaan yhdessä, millaisia asioita saatiin luokkakavereista selville. Osaa vastauksista selvinneistä asioista voidaan kokeilla omalla tuolilla istuen kaikki yhdessä esim. Kaikki kalastavat, kaikki ovat Robinin konsertissa, kaikki pursottavat ketsuppia ja syövät makaronilaatikkoa. Haastatteluja voidaan myös esittää toisille tai videoida osana luokkaa esittelevää omaa uutislähetystä.

Luokan oma ystäväkirja
Jokainen luokan oppilas tekee seinälehden / julisteen, jossa kertoo haluamiaan asioita itsestään. Seinälehteen piirretään tai kuvataan myös oma kuva. Luokan seinällä olevien oppilasesittelyiden kautta luokkakaverit oppivat toisistaan uusia asioita. Luokassa voi leikkiä välillä myös "Arvaa, ketä ajattelen" -leikkiä, jossa oppilaiden seinälehdet toimivat sopivasti vihjepankkeina. Ystäväkirjan voi toteuttaa myös perinteisenä paperiversiona esim. kouluvihkoon, videona tai sähköisenä esim. tekstinkäsittelyohjelmalla. Jos haluaa luokan esittelyn nettiin, voi käyttää blogiohjelmia (esim. Blogger), Padlet-seinää tai perustaa oman YouTube-kanavan, jossa julkaisee videon. Koulussa tehtyjen ja taltioitujen kuvien ja videoiden julkaisemiseen internetissä kannattaa pyytää lupa oppilaiden vanhemmilta.

Kuutamolla
Kun aloitan uuden oppilasryhmän kanssa, haastan oppilaani selvittämään itsestäni kertomieni väittämien todellisuutta. Kerron oppilaille 3-5 asiaa itsestäni ja pyydän oppilaita arvaamaan, mikä tai mitkä väittämät pitävät paikkaansa ja mitkä ovat täyttä palturia. Oppilaat saavat luonnollisesti tehdä lisäkysymyksiä liittyen esittämiini väittämiin. Kun open taustat on selvitetty, annan jokaiselle oppilaalle tehtäväksi keksiä itsestään muutamia väittämiä. Ensimmäisten koulupäivien aikana selvitämme yhdessä millaisia "narrauksia" oppilaat ovat itsestään keksineet ja mikä oikeasti kenellekin on tapahtunut.

Piirrä-muovaile-esitä-selitä

Jokainen oppilas keksii ja kirjoittaa lapulle jonkin eläimen ja toiselle lapulle jonkin esineen. Ope vilkaisee laput läpi ja laittaa sensuurin läpäisseet sanat purkkiin tai hattuun. Oppilaat jaetaan ryhmiin. Yksi oppilas ryhmästä ottaa yhden lapun ja yrittää saada muut ryhmäläiset arvaamaan sanan, joka on kirjoitettu lappuun. Oppilas joko selittää sanan tai esittää, piirtää tai muovailee sen.

Ryhmissä tarvitaan apuvälineinä paperia ja kyniä sekä pala muovailuvahaa. Jos muovailuvahaa ei löydy, voidaan sana muovailla käyttäen luokkakaveria ”savena”.


Huhupuheita

Jaetaan oppilaat n. 6 hlön ryhmiin (parillinen määrä). Jokaiselle ryhmälle annetaan vihko. Ryhmissä sovitaan vuorot oppilaiden kesken. Oppilaat sulkevat silmänsä, vain ensimmäisinä vuorossa olevat saavat pitää silmät auki. Ope näyttää sanan ryhmien ensimmäisille oppilaille (esim. koulu), jotka piirtävät vihkon tyhjälle sivulle sanan mukaisen kuvan. Piirtämisaikaa on vain noin minuutti, joten kovin yksityiskohtaista kuvaa ei ehdi taiteilla. Kun kuvat ovat valmiina, annnetaan vihko  seuraavalle ryhmän jäsenelle. Hän yrittää arvata, mitä kuva esittää ja kirjoitaa sanan seuraavalle vihkon aukeamalle. Sitten vihko annetaan taas seuraavalle, jonka tehtävä on vuorostaan piirtää tämä uusi sana. Vihko siirtyy ryhmän oppilaalta toiselle, jotka siis vuoronperään piirtävät ja arvaavat / kirjoittavat sanan vihkoon. 


HUOM! Vuorossa oleva oppilas ei saisi nähdä kuin edellisen oppilaan piirtämän yhden kuvan tai kirjoittaman sanan eli vihko kannattaa täyttää aukeama kerrallaan. Kun viimeinen sana on vihkoon kirjoitettu, ryhmä tutkii yhdessä, millainen sana-kuvajono vihkoon on syntynyt. Oliko viimeinen sana sama kuin alkuperäinen vai muuttuiko se?


Nimi-Cluedo
Istutaan piirissä. Leikin aluksi osallistujat kertovat, kuinka monta kirjainta heidän etunimessään on. Jokainen osallistuja saa vuorollaan esittää yhden kysymyksen, jolla pyrkii saamaan jotain tietoa piirissä istuvien muiden osallistujien nimistä (esim. kaikki, joiden nimi alkaa K-kirjaimella, nosta käsi ylös). Kun kierros on käyty, yritetään kertoa, mitkä osallistujien nimet ovat. 
Mikäli nimet ovat jo tuttuja, jokainen valitsee aluksi sanan (esim. eläimiä), joita lähdetään kysymyksillä selvittämään.

Reittiohje

Oppilaat suunnittelevat reittiohjeen omalta paikaltaan jonkun luokkakaverin paikalle. Reittiohjeessa on 4-5 ohjetta liikkumiseen (esim. liiku kaksi paikkaa oikealle, jonka jälkeen liiku viisi paikkaa taakse. Siirry vasemmalla olevaan pöytäryhmään, josta liikut vielä eteenpäin kolme paikkaa.). A) Oppilaat kuuntelevat ohjeet omilta paikoiltaan ja yrittävät saada ohjeiden perusteella selville, kenen luokse reitti päättyy. B) Oppilaat liikkuvat ohjeiden mukaisesti aloittaen omalta paikalta. Katsotaan, kenen luokse reitti johtaa.


Luokkasuunnistus

Piirretään luokan kartta. Jaetaan oppilaat ryhmiin. 

  1. Jokainen ryhmä suunnittelee luokkaan rastin paikan, jonka käy kertomassa opelle. Merkitään rastit luokkakarttaan. Ope laittaa välitunnin aikana rasteille pieniä esineitä esim. eri värisiä koulukyniä ja merkitsee värikoodit karttaan. Jaetaan kartat ja aloitetaan suunnistus (HUOM! rastit tulee jättää paikoilleen, jolloin kaikki voivat ne vuorollaan löytää.
  2. Jokainen ryhmä valitsee luokasta / koulun käytäviltä muutaman rastin paikan, joista käy ottamassa lähikuvan. Kuvat jaetaan opelle ja poistetaan omasta kännykästä. Ope pyytää ryhmän kerrallaan luokseen ja näyttää jonkun oppilaiden ottamista kuvista. Ryhmän tulee etsiä rastin kohde, ottaa siitä kuva ja näyttää opelle.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LEIKKEJÄ TEKOÄLYN KANSSA

Roolileikki - historian merkkihenkilö Pyydetään tekoälyä esittämään jotain historian merkkihenkilöä. Tekoälylle voi tarvittaessa ”opettaa” e...