perjantai 7. elokuuta 2020

LEIKKEJÄ LUKUVUODEN ALKUUN

Kesän rennoimmat hetket

Suljetaan silmät. Muistellaan mielessä jotain kivaa ja rentoa hetkeä kesällä. Ope voi laittaa taustalle soimaan rauhallista, rentouttavaa musaa ja aaltojen ääniä. Nautiskellaan hetki mukavasta kesäfiiliksestä. Keskustellaan lopuksi yhdessä, miten lomalla voi relata ja nautiskella.


Kesäkuvat

Valitaan oman mobiililaitteen kuvagalleriasta kuva, joka on otettu kesällä. Zoomataan kuvaa lähemmäksi niin, kuvasta näkyy jokin yksityiskohta. Muut yrittävät arvata, mitä kuvassa tapahtuu. Kuvan omistaja voi lopuksi kertoa enemmän kuvassa näkyvästä asiasta / tilanteesta.


Hymy kiertää

Istutaan piirissä. Yksi oppilaista hymyilee leveästi vieressään olevalle oppilaalle, joka matkii hymyä ja siirtää sen taas seuraavalle. Annetaan hymyn kulkea oppilaalta oppilaalle koko piirin läpi. Vaihdetaan aloittajaa, jotta kaikki halukkaat voivat lähettää muille oman hymynsä.


Hyvän tuulen sanat

Joku keksii sanan, josta uskoo mahdollisimman monen tulevan hyvälle tuulelle. Jos sana saa sinut iloiseksi, hymyile leveästi ja nosta peukkusi pystyyn. Keksiikö joku sanan, joka saa kaikki hymyilemään?


Kehuja ja kiitoksia

Oppilas sanoo luokkakaverinsa nimen ja kehuu häntä (esim. Tero, sinulla on hieno reppu). Kehuun vastataan kiitoksella. Kehuttu oppilas kehuu seuraavaksi jotain muuta luokan oppilasta. Jatketaan, kunnes kaikkia on kehuttu. Jos halutaan haastetta, sovitaan, että kehu pitää sanoa jollekin muulle kuin tutuimmalle tai parhaalle kaverille. Opettaja voi tarvittaessa auttaa kehujen keksimisessä. Voidaan myös keksiä yhdessä me-kehuja eli kehua omaa luokkaa.


Huh hellettä!

Muistellaan vielä kesälomaa ja keskustellaan, mitä oppilaat tekivät hellepäivänä. Vapaaehtoinen oppilas istahtaa luokan edessä olevaan ”ihmetuoliin” ja esittää jotain hellepäivään liittyvää asiaa (esim. uimista). Muut arvaavat, mistä on kyse. Mikäli oikeaa vastausta ei löydy, esittäjä voi antaa vihjeitä. Keksitään vielä lopuksi yhdessä mahdollisimman monta aivan uutta tapaa viilentää hellepäivän kuumuutta.


Lomasatu

Jokainen kirjoittaa pienelle lapulle omaan lomaan liittyvän sanan. Laput kerätään hattuun. Ope tai oppilas aloittaa lomasadun. Hatusta nostetaan yksi lappu kerrallaan, johon kirjoitetun sanan sadunkertoja lisää jossain muodossa tarinaan. Tarinankertoja voi vaihtaa kesken sadun. Kun laput loppuvat, keksitään yhdessä onnellinen loppu sadulle.


Lomamatkalla

Keksitään yhdessä, jotka tapahtuivat tai voisivat tapahtua lomamatkalla. Ope kirjaa ideat taululle. Kerrotaan yhdessä tarina: ”Lomamatkalla”. Tarinan kerrontaan saavat osallistua kaikki. Ope voi tarvittaessa kysymyksillä ohjata tarinan kulkua.


Minut saa onnelliseksi...

Leikitään pareittain. Toinen pareista kertoo, mikä saa hänet onnelliseksi (esim. Minut saa onnelliseksi jäätelö hellepäivänä). Toinen pareista tarjoaa salamannopeasti kaverilleen mielikuvitusjäätelön (esim. Haluaisitko suklaa- vai mansikkajätskin?).


Koulu on paras paikka!

Perustetaan luokkaan mainostoimisto, joka on saanut tehtäväkseen koulun imagon kohottamisen. Keskustellaan aluksi koko toimiston väen kanssa koulusta, mikä koulussa on kivaa ja mikä taas ei oikein toimi tai jopa ärsyttää. Keksitään ja kirjataan taululle ideoita / asioita, joilla kouluarkea voidaan kehittää ja koulusta saadaan paras paikka. Keksitään ryhmissä sloganeita ja tehdään mainosjulisteita ja mainosvideoita.


Kesähitti

Keksitään sanoja, jotka sopisivat kesän hittibiisiin. ”Lihotetaan” sanojen ympärille lauseita. Järjestellään lauseet. Kokeillaan räpätä tai laulaa kesähitti.


Kesän lapset
Joku keksii ja sanoo ääneen, mitä lapset kesällä yleensä tekevät (esim. syövät jäätelöä). Esitetään kyseistä asiaa hetki omalla paikalla.

Tiedän, mitä teit viime kesänä
Oppilaat miettivät jotain kesällä tapahtunutta asiaa ja keksivät siihen liittyen kolme vihjettä. Kerrotaan parille yksi vihje kerrallaan. Pari yrittää arvata, mitä kesällä on tapahtunut.

Lomajuttuja 
Oppilas valitsee jonkin lomallaan tapahtuneen asian, jonka on valmis jakamaan muille. Kerrotaan asia luokkakaverille, joka kertoo myös oman juttunsa. Open merkistä vaihdetaan paria ja kerrotaan jutut uudelleen uusille kuulijoille. Omaa juttua saa kehittää ja muunnella, kun sitä kertoo eri kuulijoille. Myös liioittelu on sallittua. Lopuksi keskustellaan yhdessä kesälomasta ja kuulluista lomajutuista.

Keksi jatko
Oppilaat ottavat parit. Toinen pareista aloittaa kertomaan kesälomaan liittyvää asiaa. Open merkistä vuoro vaihtuu. Tällöin kuuntelija muuttuu kertojaksi ja keksii jatkon juuri kuulemalleen kesälomajutulle. 

Kesälomassa ärsyttävää on / Koulussa mahtavaa on
Keksitään pienryhmissä asioita, jotka kesälomalla ärsyttävät ja asioita, jotka tekevät koulusta mahtavan paikan. Ryhmät käyvät esittämänsä muille keksimänsä asian esim. patsaana. Joku ryhmästä sanoo ääneen patsaan nimen. Esitetään vuoronperään lomapatsaita ja koulupatsaita. Kuinka monta patsasta saadaan tehdyksi.
Runot menneestä kesälomasta ja tulevasta kouluvuodesta
Oppilaille jaetaan tyhjä paperi, jonka toiselle puolelle kirjoitetaan ylhäältä alaspäin sana: kesäloma ja toiselle puolelle sana: kouluvuosi. Oppilaat keksivät yksin tai yhdessä sanan jokaisesta paperille kirjoitetun sanan kirjaimista. Keksittyjen sanojen tulee muodostaa lause tai runo, jonka aiheena on kesäloma ja/tai kouluvuosi. Luetaan kaikki keksityt lauseet / runot ääneen. Keskustellaan lopuksi yhdessä lomasta ja koulusta. 
Yhdistävä tekijä 
Oppilaat päättävät parinsa kanssa, mikä tai mitkä asiat yhdistävät heitä. Muut yrittävät saada selville yhdistävän tekijän kysymällä parilta kysymyksiä. Kysymyksiin tulee pystyä vastaamaan joko kyllä tai ei.  
Kenen?  
Oppilaat valitsevat jonkin itselleen kuuluvan esineen (esim. kynä) ja antavat sen opelle niin ettei muut näe esinettä. Kun ope on saanut jotain jokaiselta, esineet laitetaan yhdelle pöydälle näkyvällä paikalla. Oppilaat arvuuttelevat vuorollaan, kenelle mikin esine kuuluu. 

Vaihtuva istumajärjestys
Yksi oppilaista sulkee silmänsä (ei saa kurkkia). Parillinen määrä oppilaista vaihtaa paikkojaan mahdollisimman äänettömästi. Oppilas avaa silmänsä ja yrittää järjestää oppilaat alkuperäiseen istumajärjestykseen. 

Kolme toivomusta
Oppilaat pohtivat aluksi ryhmissä ja sitten valitsevat yhdessä kolme toivomusta. Opettaja tai joku oppilaista esittää lampun henkeä, joka toteuttaa toivomukset, ainakin leikisti.

Aarteenetsintää
Valitaan omista koulutavaroista aarre (esim. pyyhekumi, viivotin). Yksi oppilas piilottaa aarteensa luokkaan ja muut ryhmästä pitävät silmät kiinni. Aarre tulee laittaa paikkaan, että ainakin osan aarteesta voi nähdä omalta paikaltaan luokassa. Kun aarre on paikoillaan, aloitetaan etsintä. Aarteen kätkijä voi antaa tarvittaessa vihjeitä. Kuka löytää aarteen?

Sanaviesti
Luokka jaetaan suunnilleen yhtäsuuriin ryhmiin. Ryhmällä on tyhjä paperi sekä jokaisella oma kynä. Opettaja sanoo sanan, jonka viimeinen kirjain määrittää seuraavan sanan alkukirjaimen. Yksi ryhmäläisistä kirjoittaa keksimänsä sanan paperille, jonka viimeinen kirjain määrittää taas alkukirjaimen seuraavalle sanalle. Mikä ryhmistä keksii ja kirjoittaa nopeimmin 10 eri sanaa? Sama oppilas ei saa kirjoittaa kahta peräkkäistä sanaa paperille ja jokaisen ryhmästä tulee keksiä ja kirjoittaa ainakin yksi sana.

Lauseviesti
Säännöt ovat samat kuin sanaviestissä. Oppilaiden keksiminen ja kirjoittamien sanojen tulee lauseviestissä kuitenkin muodostaa vähintään kuuden sanan mittainen lause.

perjantai 26. heinäkuuta 2019

TUTUSTUMISLEIKKEJÄ

Esittelykierros
Kävellään luokassa rauhallisesti. Kun oppilas kohtaa luokkakaverinsa, hän tervehtii a) nyökkäämällä, b) nostamalla käden tervehdykseen, c) nostamalla käden tervehdykseen ja sanomalla: "Moi!" d) kättelemällä, e) kättelemällä ja sanomalla: "Minun nimeni on...". Eri tervehtimistapoja vaihdetaan open merkistä. Jos ryhmä on valmis lisähaasteeseen voidaan tervehtimisiä jatkaa: f) halaamalla, g) eskimotervehdyksellä (hieromalla neniä), h) paviaanitervehdyksellä (etsitään "kirppuja" luokkakaverin hiuksista tai tervehditään peppu peppua vasten)

Kävely ja tervehtiminen
Kävellään tilassa sikin sokin 1) täysin omissa maailmoissa, 2) otetaan nopeita katsekontakteja / uteliaita vilkaisuja vastaantulijoiden kanssa, 3) moikataan vastaantulijaa katsekontaktin kanssa, 4) kätellään vastaantulijaa, kerrotaan oma nimi ja jokin adjektiivi (esim. Risto Reipas). Kätelty vastaantulija jatkaa matkaansa adjektiivin määräämällä tavalla seuraavan vastaantulijan luo ja esittelee itsensä saamallaan adjektiivilla. Osallistujien adjektiivi sekä liikkumistyyli siis muuttuvat jokaisen kättelyn jälkeen. Adjektiivien tilalla voidaan käyttää myös verbejä, eläimiä, englanninkielen sanoja jne.

Nimi ja liike - Nimi ja ääni

Ollaan piirissä ja opetellaan ryhmäläisten nimiä. Jokainen sanoo vuorollaan oman nimensä ja liittää nimeensä liikkeen sekä äänen, jotka muut toistavat. Käydään kaikkien nimet läpi ja kierretään rinkiä läpi nopeammin ja nopeammin.

Nimilaput sekaisin
Ekana koulupäivänä pulpettien reunalle jätetyt nimilaput ovat yön aikana villiintyneet. Kun oppilaat tulevat aamulla kouluun, on nimet taululla sikin sokin. Aloitetaan koulupäivä siis siivoamalla nimilaput omille paikoilleen. Yhteistyöllä luetaan nimet yksi kerrallaan ja oppilaat saavat vuoronperään palauttaa nimilaput omistajilleen. Leikin voi tehdä helpommin myös niin, että jokainen oppilas hakee oman nimilappunsa taululta itselleen. Tällöin on hyvä sopia etukäteen, kuinka moni saa yhtäaikaa taululla pistäytyä. Jos asiasta ei sopimusta ole, on mahdollista, että taululla tulee ruuhkaa ja törmäilyjä. Nimilappujen sekoittamista voi koulun alussa tehdä useampanakin päivänä. Välillä nimilaput voivat olla väärillä pulpeteilla, jolloin jokaiselle oppilaalle tulee henkilökohtainen lukutehtävä. Jos lukeminen on vielä haastavaa, luokkakaveria tulee ja saa auttaa nimen selvittämisessä. Nimilaput voivat myös olla tyystin kadonneet, jolloin laput tulee ensin löytää ennen kuin nimiä päästään lukemaan. Ope voi antaa vihjeitä tai piirtää kartan piilojen selvittämiseksi.

Nimiarvaus
Kukin oppilas valitsee yhden luokkakaverinsa nimen, mutta ei kerro valintaansa muille. Yksi oppilaista tulee luokan eteen ja muut yrittävät kysellen saada selville, ketä luokkakaveria hän ajattelee. Kysymysten tulisi olla sellaisia, että niihin voi vastata joko kyllä tai ei (esim. Onko oppilas tyttö? Onko hänellä t-paita päällä?) Jos kysymysten keksiminen on oppilaille haastavaa, voi luokan edessä oleva oppilas antaa vihjeitä valitsemaansa luokkakaverin nimeen liittyen (esim. nimi alkaa S -kirjaimella, nimi tarkoittaa kesää). Leikkiä voi leikkiä myös pareittain tai pienryhmissä.

Pallon kuljetus
Ope antaa pallon yhdelle luokan oppilaista ja sanoo samalla oppilaan nimen. Oppilaan tulee viedä pallo jollekin toiselle luokkakaverille, joka vie pallon seuraavalle jne. Palloa luovutettaessa tulee aina muistaa sanoa sen oppilaan nimi, jolle pallo annetaan. Jokainen oppilas saa pallon itselleen vain kerran, joten pallo tulee antaa aina sellaiselle oppilaalle, jolla pallo ei vielä ole ollut. Pallo annetaan luokkakaverin käteen, palloa ei siis saa heittää. Kun pallo on luovutettu, jää pallon antanut oppilas sille paikalle, mihin pallon kuljetti. Liikkuminen pallon kanssa tulee olla rauhallista. Jos nimileikki tehdään piirissä, pallo vieritetään rauhallisesti kohti seuraavaa oppilasta. Leikki tulisi leikkiä äänettömästi, jolloin jokainen osallistuja sanoo vain yhden nimen vuorollaan eli leikki vaatii muistia ja keskittymistä. Muistamisen helpottamiseksi ne oppilaat, joilla pallo ei ole vielä käynyt, pitävät kättään edessään (esim. pulpetilla) kämmen ylöspäin odottamassa palloa. Kun pallo on kuljetettu seuraavalle, oppilas voi laittaa kätensä selkänsä taakse merkiksi, että pallotehtävä on suoritettu. 

Parin haastattelut
Oppilaat keksivät kysymyksiä, joita voisivat toisiltaan kysellä esim. Mikä on lempiruokasi? Mitä musiikkia kuuntelet? Minkä kirjan luit viimeksi? Mitä teit kesällä? Mitä harrastat? Kun kysymykset ovat valmiita, oppilaat kysyvät vieruskaveriltaan tai lähellä istuvalta luokkakaverilta keksimänsä kysymykset. Opettajan merkistä vaihdetaan paria. Kun kyselykierros on ohi, keskustellaan yhdessä, millaisia asioita saatiin luokkakavereista selville. Osaa vastauksista selvinneistä asioista voidaan kokeilla omalla tuolilla istuen kaikki yhdessä esim. Kaikki kalastavat, kaikki ovat Robinin konsertissa, kaikki pursottavat ketsuppia ja syövät makaronilaatikkoa. Haastatteluja voidaan myös esittää toisille tai videoida osana luokkaa esittelevää omaa uutislähetystä.

Luokan oma ystäväkirja
Jokainen luokan oppilas tekee seinälehden / julisteen, jossa kertoo haluamiaan asioita itsestään. Seinälehteen piirretään tai kuvataan myös oma kuva. Luokan seinällä olevien oppilasesittelyiden kautta luokkakaverit oppivat toisistaan uusia asioita. Luokassa voi leikkiä välillä myös "Arvaa, ketä ajattelen" -leikkiä, jossa oppilaiden seinälehdet toimivat sopivasti vihjepankkeina. Ystäväkirjan voi toteuttaa myös perinteisenä paperiversiona esim. kouluvihkoon, videona tai sähköisenä esim. tekstinkäsittelyohjelmalla. Jos haluaa luokan esittelyn nettiin, voi käyttää blogiohjelmia (esim. Blogger), Padlet-seinää tai perustaa oman YouTube-kanavan, jossa julkaisee videon. Koulussa tehtyjen ja taltioitujen kuvien ja videoiden julkaisemiseen internetissä kannattaa pyytää lupa oppilaiden vanhemmilta.

Kuutamolla
Kun aloitan uuden oppilasryhmän kanssa, haastan oppilaani selvittämään itsestäni kertomieni väittämien todellisuutta. Kerron oppilaille 3-5 asiaa itsestäni ja pyydän oppilaita arvaamaan, mikä tai mitkä väittämät pitävät paikkaansa ja mitkä ovat täyttä palturia. Oppilaat saavat luonnollisesti tehdä lisäkysymyksiä liittyen esittämiini väittämiin. Kun open taustat on selvitetty, annan jokaiselle oppilaalle tehtäväksi keksiä itsestään muutamia väittämiä. Ensimmäisten koulupäivien aikana selvitämme yhdessä millaisia "narrauksia" oppilaat ovat itsestään keksineet ja mikä oikeasti kenellekin on tapahtunut.


Nimi-Cluedo
Istutaan piirissä. Leikin aluksi osallistujat kertovat, kuinka monta kirjainta heidän etunimessään on. Jokainen osallistuja saa vuorollaan esittää yhden kysymyksen, jolla pyrkii saamaan jotain tietoa piirissä istuvien muiden osallistujien nimistä (esim. kaikki, joiden nimi alkaa K-kirjaimella, nosta käsi ylös). Kun kierros on käyty, yritetään kertoa, mitkä osallistujien nimet ovat. 
Mikäli nimet ovat jo tuttuja, jokainen valitsee aluksi sanan (esim. eläimiä), joita lähdetään kysymyksillä selvittämään.

LEIKKEJÄ OPPITUNNEILLE

LEIKKILUOKASTA löydät kouluun ja oppitunneille sopivia leikkejä ja pelejä.
LEIKKILUOKASSA OPITAAN LEIKKIMÄLLÄ!



    

   

HEDELMÄSALAATIT

Hedelmäsalaatti
Leikissä istutaan piiriin asetetulla tuoleilla. Osallistujat jaetaan hedelmäryhmiin, joita on muutamia erilaisia, esim. appelsiinit, banaanit, omenat ja mandariinit. "Hedelmät" istuvat tuoleillaan ja yksi osallistujista seisoo piirin keskellä huutamassa vuoronperään eri hedelmiä. Kun ilmoille kajahtaa esim. omenat, kaikki kyseiseen ryhmään kuuluvat oppilaat nousevat ylös tuoleistaan ja vaihtavat paikkaa. Piirin keskellä seissyt "huutaja" yrittää myös päästä istumaan yhteen juuri vapautuneista tuoleista. Mikäli hän onnistuu, huutajaksi jää se osallistujista, joka ei löytänyt itselleen istumapaikkaa. Kun huudetaan "hedelmäsalaatti", kaikki penkeillä istuneet hedelmät vaihtavat paikkaa. Leikkiä opeteltaessa on hyvä tehdä muutama harjoituskierros todella hitaalla vauhdilla. Leikkivauhdin säilyessä rauhallisena pystyy helpommin välttämään mahdolliset säntäilyt ja törmäilyt. On myös hyödyllistä sopia jo ennakkoon, kuinka toimitaan tilanteessa, jossa vapaalle paikalle saapuu useampi oppilas yhtä aikaa. Näin pystytään kesken leikin tiimellyksen ratkaisemaan helpommin kenelle paikka kuuluu. Alkuperäisen hedelmäsalaatin piirimuodostelman rakentaminen vaatii luokassa yleensä aina järjestelyjä. Pulpettien ja tuolien siirtelyn sijaan hedelmäsalaattia voi tehdä myös omilla paikoilla. Liikkuminen pulpettien välissä tosin vaatii hidasta vauhtia.


Matikkasalaatti
Oppilaat istuvat pareittain pulpettiensa ääressä. Ope kertoo jokaiselle oppilaalle numeron, jonka hän painaa mieleensä. Oppilaat voivat nostaa omaa numeroaan vastaavan määrän sormia pystyyn. Kun ope sanoo: "Ykköset ja kolmoset", kaikki oppilaat, joiden luku on yksi tai kolme nousevat ylös tuoleistaan ja vaihtavat paikkaa. Päästyään uuden parin viereen, oppilas ja hänen uusi parinsa näyttävät toisilleen sormensa ja laskevat lukunsa yhteen. Kun ope sanoo: "Matikka", kaikki oppilaat vaihtavat paikkojaan. Useimmiten matikkasalaatissa numeroiksi riittävät luvut yhdestä kymmeneen, jolloin oppilas voi käyttää sormiaan muistin tukena. Suuremmilla ja vaikeammilla numeroilla voi käyttää halutessaan myös oppilaille jaettavia muistilappuja. Matikkasalaattia voi leikkiä myös kertolaskuilla.


Kirjainsalaatti, tavusalaatti
Kun luokka opettelee lukemista, voi leikkiä matikkasalaatin tyylistä leikkiä kirjaimilla. Ope jakaa jokaiselle oppilaalle yhden, lapulle kirjoitetun kirjaimen. Open merkistä esim. kaikki luokan A-oppilaat ja U-oppilaat nousevat ylös ja vaihtavat paikkaa. Kun uusi paikka löytyy, oma kirjain yhdistetään vieruskaverin kirjaimen kanssa ja syntynyt tavu luettaan yhdessä. Leikissä kannattaa jakaa oppilaille enemmän vokaaleja, jotta luettavia tavuja syntyisi helpommin. Lisäksi konsonanttioppilaita kannattaa ohjeistaa vaihtamaan samanaikaisesti paikkojaan, jottei syntyisi vaikealukuisia vain konsonanteista muodostuvia tavuja. Lukutaidon karttuessa aiempaa leikkiä voi leikkiä myös tavulapuilla. Oppilaiden vaihtaessa paikkojaan tavulaput yhdistetään uuden vieruskaverin kanssa ja muodostuneet sanat luetaan yhdessä.


Yhdyssanasalaatti
Yhdyssanoja saa keksittyä ja harjoiteltua myös leikkimällä samaa leikkiä. Oppilaille jaetaan sanalappuja, joihin ope on kirjoittanut lyhyitä, helppolukuisia substantiiveja. Osa sanoista oli eläimiä, osa kulkuneuvoja, osa kasviksia ja osa erilaisia esineitä. Saatuaan lapun, oppilas lukee lapussa olevan sanan ääneen. Näin varmistetaan, että jokainen tietää varmasti, mitä lapussa lukee. Kun oppilaat vaihtavat open ohjeiden mukaan paikkojaan, he saavat sanalappunsa uuden luokkaverin lapun viereen. Näin luokassa syntyy monenlaisia uusia, hauskoja ja jopa entuudesta tuntemattomia yhdyssanoja. Oletko esimerkiksi ennen kuullut moottoridödöstä tai rakettiluistimista? Uusista yhdyssanoista saa aikaan monenlaista keskustelua sekä uusia leikkejä ja esityksiä, joissa juuri keksittyjä asioita pääsee kokeilemaan.

Lausesalaatti
Tässä leikissä jaetaan luokkaan neljää eri väriä olevia lappuja. Punaisissa lapuissa lukee sana, joka vastaa kysymykseen: mikä? Keltaisissa lapuissa sana vastaa taas kysymykseen: mitä tekee? Vihreiden lappujen sana vastaa kysymykseen: millainen? ja sinisten lappujen kysymykseen: missä? Saman pöydän ääressä istuu neljä oppilasta, yksi kutakin väriä. Jokainen pöytäryhmä muodosta sanalapuillaan lauseen, joka luetaan yhdessä muulle luokalle. Ope pyytää aluksi keltaisia vaihtamaan paikkaansa, sitten punaisia jne. Aina paikanvaihdon jälkeen pöytäryhmissä muodostetaan lapuista lauseet ja luetaan ne. Kun ope sanoo: "Lausesalaatti", kaikki oppilaat vaihtavat paikkojaan. Oppilaiden tulee leikin kuluessa huolehtia, että jokaisessa pöydässä oli aina yksi punainen, yksi keltainen, yksi vihreä ja yksi sininen lappu.

Oppilaat voivat myös itse keksiä ja kirjoittaa lappuihinsa leikissä tarvittavat sanat. Keksittävät sanat voivat olla aivan tavallisia ja ope auttaa tarvittaessa sanojen keksimisessä. Kannattanee myös vielä tarkistaa, että lapuista löytyy sanoja, jotka sopivat lasten suuhun ja kouluun.

Muuttopäivä (sateenkaari)
Liikuntatunnilla voi kokeila alunperin muuttopäivä -nimellä kulkenutta leikkiä, jota varioidaan muistuttamaan hedelmäsalaattia. Merkitään joukkuenauhoilla kentälle sinisiä, punaisia, keltaisia ja vihreitä "pesiä" muutaman metrin etäisyydelle toisistaan. Jokaisen pesän luo tulee kaksi oppilasta. Oppilaiden varpaankärjet tulisi koskettaa pesän eli maassa olevan nauhan reunaa. Kun ope sanoo jonkun pesän värin, esim. "keltainen", kaikkien keltaisissa pesissä olleitten oppilaat muuttavat toiseen, juuri vapautuneeseen pesään. Sateenkaari -huudolla kaikki oppilaat irtautuvat pesistään ja muuttavat toiseen. Leikkiä voi kokeilla erilaisilla liikkumistavoilla: kävellen, hölkäten, hiipien kuin kissat, pomppien kuin puput, suurena kuin jättiläiset, pienenä kuin puolukat, leijaillen kuin höyhenet jne.

Rytmisalaatti (beatbox)
Musiikintunnilla harjoitellaan tahdin mittaisia rytmejä. Taputetaan aluksi rytmit yhdessä. Sen jälkeen ope jakaa jokaiselle oppilaalle yhden rytmeistä paperilapulle kirjoitettuna. Samanlaiset rytmit on kirjoitettu samanväriselle paperille. Rytmit ovat seuraavat: 1) taa, tauko, ti-ti, tauko (keltainen), 2) tauko, taa, tauko, taa (vihreä), 3) ti-ti, ti-ti, ti-ti, ti-ti (punainen), 4) taa, ti-ti, taa, taa (sininen).

Ykkösrytmissä käytetään rytmisanana äännettä "p", kakkosrytmissä äännettä "t", kolmosrytmissä "ts" ja nelosessa äännettä "k". Oppilaat vaihtavat paikkaa rytmiensä kanssa open ohjeiden mukaisesti niin, että vierekkäin oli aina kaksi eri väristä rytmiä. Oppilaat aloittavat oman rytminsä parin kanssa open lähtölaskennan jälkeen yhdenaikaisesti. Samalla kun parit toistavat rytmejään kahdestaan, luokan täyttää oppilaiden yhdessä ilmoille beatboxaama rytmimaisema.

AKU-LEIKKEJÄ


Ladataan Akut
Katsotaan alkupalaksi Aku Ankan 32 ilmettä näyttelijä Aku Hirviniemen esittämänä. Verrytellään naamalihaksia ja ladataan akkuja kokeilemalla yhdessä Akun ilmeitä. Joku oppilaista sanoo Akun ilmeseinältä jonkin tunnetilan, jonka jälkeen tunteeseen liittyvä ilme tehdään omalla paikalla.
https://m.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=fm1f8cp99dE
Akun 32 ilmettä

Aku-lämppärit 
Valitse ilmeistä kolme. Matki ilmeitä. Voit tehdä myös ilmesarjan.
Valitaan sana / keksitään yhdessä lyhyt lause. Sanotaan ne Akun äänellä.
Aku-tervehdykset
Valitse tunnetila. Tervehdi luokkakaveriasi kyseisellä tunteella. Vastaa tervehdykseen samalla tunteella. Voit lisätä tervehdykseen myös ilmeen ja Aku-äänen.

Arvaa Aku
Yksi oppilaista esittää jotain Aku-seinän ilmettä. Muut arvaavat, mistä ilmeestä/tunteesta on kyse.

Akun luokkakuva
Valitse itsellesi jokin ilmeistä. Ryhmä järjestäytyy luokkakuvamuodostelmaan. Otetaan luokkakuva Aku-ilmeillä.

Aku-sprintti
Kisaan tulee kerrallaan 3 oppilasta, jotka seisovat rivissä ilmeseinän edessä (katse poispäin seinästä). Ope tai oppilas, joka ei ole rivissä sanoo yhden Aku-seinän tunnetiloista. Kisailijat ottavat kasvoilleen tunnetilan mukaisen ilmeen. Verrataan ilmeitä alkuperäiseen ja äänestetään, kuka pääsi jatkoon. Alkuerien voittajat kohtaavat lopulta ilmefinaalissa.

Rikkinäinen Aku
Yksi oppilaista valitsee ilmeen ja näyttää sen vain vieruskaverilleen. Muut pitävät silmänsä kiinni. Ilme näytetään seuraavalle oppilaalle ja taas seuraavalle, kunnes ilme on käynyt kaikkien naamoilla. Lopuksi ilmeen lähettäjä ja viimeinen vastaanottaja näyttävät ilmeet vierekkäin muillle. Keskustellaan ja päätellään, mistä ilmeestä oli kyse.

Aku-kuja (joulutoivotuksilla)
Muodostetaan kaksi riviä, jotka seisovat vastakkain n. 1m etäisyydellä. Yksi oppilas rivin reunasta lähtee kävelemään hitaasti pitkin muodostunutta kujaa. Riveissä seisovat oppilaat sanovat joulutoivotuksen (esim. Rauhallista joulua!) luokkakaverilleen, kun hän kävelee ohi. Lisätään toivotuksiin myös Aku-seinältä yhdessä valittu tunnetila (ja ilme).

Luetaan Aku Ankkaa
Luetaan yhdessä luokkakaverin kanssa Aku Ankkaa ääneen. Ope tai joku oppilaista osoittaa ilmettä Aku-seinältä. Jatketaan lukemista uudella tunnetilalla.

Aku-viesti
Muodostetaan 2-4 jonoa Aku-seinän eteeen (katse kohti ilmeitä). Jonon viimeinen valitsee ilmeen. Hän taputtaa selkään edellään olevaa oppilasta, joka kääntyy. Oppilas näyttää valitsemansa ilmeen edellään seisovalle oppilaalle, joka matkii ilmettä. Matkija taputtaa taas selkään seuraavaa oppilasta, jolle ilme siirtyy. Kun ilme on kulkenut jonon ensimmäiselle, jono kääntyy poispäin Aku-seinästä ilme kasvoillaan. Viestin voittaa se ryhmä, jonka ilmejono on ensimmäisenä valmis.

Aku-näytelmä
Harjoitellaan lyhyt kohtaus Aku Ankka -lehdestä. Esitetään kohtaus muille. Sarjakuva heijastetaan näytelmän taustalle.

A-k-u-a!
Esitetään Aku-näytelmä uudestaan. Kun ope sanoo: -AKUA! näyttelijät jatkavat esitystä puhuen Akua. 
Kesken esityksen voidaan myös osoittaa ilmettä Aku-seinältä. Jatketaan esittämistä uudella tunnetilalla.

lauantai 12. toukokuuta 2018

POKÉMON-leikkejä


Pokestop
Puolet luokan oppilaista istuu paikoillaan ja puolet liikkuu kävellen luokassa musiikin soidessa taustalla. Kun musiikki pysähtyy, oppilaat jähmettyvät paikoilleen esittäen jotain Pokémonia. Keskustellaan istuvien oppilaiden kanssa, mitä Pokémoneja he tunnistavat. Jähmettyneiltä Pokémoneilta voi myös kysellä tarvittaessa vihjeitä. Kun musiikki lähtee taas soimaan, istumassa olleet oppilaat lähtevät kävelemään luokassa. Pokémonit taas muuttuvat takaisin oppilaiksi ja menevät vuorostaan istumaan. Musiikin pysähtyessä toimitaan kuten aikaisemmin.
Pokémon-teema

Poké-jahti
Valitaan Pokémonit ja kouluttajat. Kouluttajat laskevat kolmeenkymmeneen ja Pokémonit juoksevat piiloon. Kouluttajat alkavat etsiä Pokémoneja. Jos Pokémon löytyy, kouluttaja heittää Poké-pallon (pehmeä pallo) sitä kohti. Pokémon saa väistää, mutta pallosta eli osumasta ei saa karata. Pokémon, joka saatiin viimeisenä kiinni, on voittaja. Kun kaikki Pokémonit on saatu kiinni, aloitetaan leikki alusta.

Pokémon Goes matikka
Piilotetaan koulun käytäville Pokémon-hahmojen kuvia. Jokaiseen kuvaan on lisätty Pokémonin CP eli "voima" kaksi - tai kolminumeroisella luvulla. Oppilaat etsivät aluksi Pokémonit ja merkitsevät vihkoon hahmon nimen ja CP:n. Löydettyään tarpeeksi oppilaat keksivät Poke-laskuja, joita laskevat allekkain ja päässä. Löydetyistä Pokémoneista keksitään myös laskutarinoita, sanallisia tehtäviä. Jos oppilaiden päästäminen Pokémon-jahtiin koulun käytäville on liian haastavaa, kuvat voi kiinnittää myös luokan seinille. Kun oppilaat saavat aluksi etsiä ja löytää, maistuvat laskutkin sen jälkeen makeammalle. Onhan ne sentään juuri löydetyillä Pokémoneilla kuorrutettuja.

Tietokortit
Oppilas valitsee kiinnostavan Pokémonin ja etsii siitä tietoa internetistä ja kyselemällä luokkakavereilta. Tietokorttiin kirjoitetaan hahmon nimi sekä tärkeimmät ominaisuudet. Pokémonista piirretään myös kuva. Tietokorteista löytyy myös lyhyt selostus, miten ja mistä Pokémonin saa kiinni. Oppilaat voivat myös esittää toisilleen lyhyitä kohtauksia kyseisen Pokémonin metsästyksestä.

Omat Pokémonit (KU)
Kuviksen tunnilla oppilaat saavat luoda omat, itse keksimänsä Pokémon-tyypit. Hahmoille tulee keksiä nimi, erityisvoima tai -ominaisuus. Luonnollisesti oma Pokémon tulee myös piirtää ja värittää. Vietetään Poke-tuokiota, jolloin kaikki saavat muuttua itse keksimäkseen hahmoksi ja lähteä vaeltamaan luokassa. Kohdatessaan toisen Pokémonin hahmot tervehtivät ja vaihtavat lyhyesti kuulumisia. Open merkistä luokassa vaeltavat Pokémonit alkavat evolvautua eli muuttuvat hitaasti uudelle kehitysasteelle. Evolvaus muuttaa Poken ilmeen sekä tavan liikkua. Muutaman kierroksen jälkeen ope ohjeistaa Pokémonit muuttumaan lapsiksi ja palaamaan omille paikoilleen.

Pokémon-kieli
Oikeiden ja itse keksittyjen Pokémonien kieli on aivan omanlaistaan. Kun kysyy oppilailta, kuka ymmärtää tai osaa puhua Pokémonia, voi huomata, että luokasta löytyy yleensä useita kielineroja. Yksi oppilaista tulee esittämään haluamaansa Pokea, jolta kysytään erilaisia kysymyksiä. Koska ope ei useimmiten hahmon kieltä ymmärrä, muut oppilaat voivat toimia tulkkeina. 

Pokémon-kisat
Itse luodut Poket liittyvät itse keksittyihin ja nimettyihin ryhmiin. Järjestään ryhmien välillä leikkimielisiä kilpailuja ja tietovisoja, joissa oppilaat eli Pokémonit mittelevät keskenään esim. kouluasioisen osaamisessa. Luokan Poke-ryhmiä voidaan haastaa esim. allekkainlaskukisaan, sanaluokkakisaan, tasapaino- ja tarkkuustehtäviin jne. Myös lukuläksyjä esim. ympäristöopissa voi kysellä Pokémon-ryhmiltä kisailuhengessä.

Pokémonin varjossa
Oppilaat ottavat kuvia Pokémonin varjosta. Kuvaukset suoritetaan pareittain tai pienryhmissä ulkona. Varjon tekemiseen osallistuu 2-4 oppilasta, jolloin hahmolle saadaan tarvittaessa vaikka useampi pää ja monta kättä.

Pokémonit luonnossa
Poke-ulkoilun yhteydessä oppilaat ottavat mobiililaitteellaan kuvia löytämistään Pokémon-hahmoista. Kuvasta tulee löytyä myös jokin tunnistettava kasvi tai eläin esim. Pokémon pihlajan oksalla tai Pokémon ja västäräkki.

Arvaa mikä Pokémon?
Oppilas valitsee jonkun Pokémonin luokan seinältä. Hän esittää hahmoa muille, jotka yrittävät arvata, mistä Pokémonista on kyse. 

Rikkinäinen Pokémon 
Oppilas kuiskaa jonkun Pokémonin vieressään olevan luokkakaverin korvaan. Kuiskaus etenee luokkakaverilta toiselle, kunnes saavuttaa viimeisimmän oppilaan. Lopulta verrataan oliko alunperin lähetetty Pokémon sama kuin, se jonka viimeinen oppilas kuuli.

LEIKKEJÄ LUKUVUODEN ALKUUN

Kesän rennoimmat hetket Suljetaan silmät. Muistellaan mielessä jotain kivaa ja rentoa hetkeä kesällä. Ope voi laittaa taustalle soimaan rauh...