LEIKKEJÄ TEKOÄLYN KANSSA

Roolileikki - historian merkkihenkilö

Pyydetään tekoälyä esittämään jotain historian merkkihenkilöä. Tekoälylle voi tarvittaessa ”opettaa” etukäteen myös tietoa liittyen kyseiseen henkilöön esim. lehtiartikkelin.

Ope tai joku oppilaista voi lukea roolissa tekoälyn vastaukset muiden oppilaiden keksimiin kysymyksiin.

Tässä esimerkki:

• Haluaisin haastatella Mikael Agricolaa. Voisitko esittää häntä ja vastata kysymyksiin?
• Tietenkin, voit esittää kysymyksesi Mikael Agricolalle, ja minä vastaan niin hyvin kuin voin historiallisesta näkökulmasta. Kysy mitä vain!
• Mikael, oletko lukenut kirjoja?
• Kyllä, olen lukenut monia kirjoja elämäni aikana. Uudistin suomen kieltä ja käänsin tärkeitä teoksia, kuten Uuden testamentin, jotta tieto ja uskonnon sanoma olisivat helpommin ymmärrettävissä suomenkieliselle väestölle.
• Minä kuulin, että Mikael Agricola on keksinyt suomen kieleen ja sanoja. Onko se totta? Ja mitä sanoja?
• Kyllä, se pitää paikkansa. Kehitin suomen kieltä luomalla uusia sanoja, ja monet niistä ovat edelleen käytössä. Esimerkiksi sanat "opetuslapsi", "esikuva", "väkivalta", "omatunto", "ristiinnaulita" ja "paikkakunta" ovat muutamia niistä. Arvioiden mukaan jopa 60 prosenttia kehittämistäni sanoista on säilynyt nykypäivään asti. Toisaalta on myös sanoja, kuten "kyrkästyä" (närkästyä), "nisuri" (imeväinen), "jalopeura" (leijona) ja "vertaveli" (toveri), jotka eivät ole enää käytössä nykysuomessa.
• Oletko sinä kirjoittanut kirjoja?
• Kyllä, olen kirjoittanut ja kääntänyt useita teoksia. Muun muassa aapinen Abckiria, Rukouskirja ja suomeksi kääntämäni Uusi testamentti ovat merkittäviä kirjoituksiani. 
• Vau, olet kyllä ollut todella taitava ja tärkeä henkilö meille suomalaisille.
• Kiitos ystävällisistä sanoistasi. Olen iloinen, että voin olla osa suomalaisen kulttuurin ja kielen historiaa. On hienoa nähdä, että työni on jättänyt pysyvän jäljen kieleemme ja kulttuuriimme.

Arvaa kuvasta - arvaa kuva

Annetaan tekoälylle muutamia aiheita kuvaa varten (esim. koulunpiha, keinut, liukumäki, leikkiviä lapsia, kotieläimiä) 

1. Heijastetaan valmistunut kuva luokan valkokankaalle. Joku oppilaista käy esittämässä jotain kuvasta löytyvää juttua, muut arvaavat mistä tai kenestä on kyse.
2. Oppilaat tekevät annettujen aiheiden perusteella patsaan. Annetaan tekoälyn luoda kuva. Minkä ryhmän patsas muistuttaa kuvaa ja mistä kohdista?

Lause kerrallaan tarina

Keksitään tarina yhdessä tekoälyn kanssa. Annetaan tekoälylle seuraava ohje:

Keksitään tarina yhdessä. Tarinan tulee sopia pienille lapsille. Tarinassa seikkailevat eläimet. Keksitään tarinaa vuoron perään lause kerrallaan. Sinä aloitat, sen jälkeen minä keksin jatkon ja sen jälkeen taas sinä. Aloitetaan.

Jos tekoälyn ehdotukseen on vaikea keksiä jatkoa, pyydetään uutta ehdotusta. Keksitään yhdessä tarinaan yllättävä käänne ja lopetus.

Tarinasta näytelmäksi

Pyydetään tekoälyä muuttamaan tarina näytelmän käsikirjoitukseksi. Harjoitellaan ja esitetään näytelmä. Tässä esimerkki yhdessä tekoälyn kanssa tehdystä tarinasta/lastennäytelmästä:

Näytelmä "Lumimetsän Iloiset Seikkailut":

Kuvaus: Näytelmä on täynnä seikkailua, ystävyyttä ja iloa. Puvustus ja lavastus tuovat Lumimetsän lumoavan maailman esille.

KOHTAUS 1: SYVÄ LUMIMETSÄ

🎶 Taustamusiikki: Lumimetsän tunnelmallinen sävel

*Näyttämöllä Onni tutkii metsää, kunnes löytää salaperäisen laatikon.*

ONNI (innostuneena) 

• Mikähän tämä laatikko on?

*Kimaltava näppäin näkyy keskellä laatikkoa. Onni painaa näppäintä, ja laatikosta nousee iloinen robottieläin Riemuriemu.*

RIEMURIEMU

• Hei Onni! Olen Riemuriemu Lumimaasta. Haluatko tulla seikkailemaan kanssamme?

*Onni nyökkää ja lähtee Riemuriemun kanssa Lumimaahan*

KOHTAUS 2: YSTÄVYYS KUKKII

*Onni tapaa muita robottieläimiä, ja yhdessä he leikkivät lumisilla leikeillä.*

🎶 LAULU (Taustalla): "Lumimetsä on ystävyyden maa, missä ilo kukoistaa."

ONNI:

• Tämä on mahtavaa! Ystävyyden voima on todella lumoavaa.

KOHTAUS 3: HYVÄSTI LUMIMETSÄ

*Ystävykset kiittävät Lumimetsää ja palaavat omiin maailmoihinsa.*

RIEMURIEMU:

• Muistakaa aina säilyttää ilo ja ystävyys sydämessänne!

*Esitys päättyy iloisen musiikin ja ystävällisten tervehdysten kera.*

ARVAA LUKU

Kerro tekoälylle seuraavaa:

• Valitse jokin kokonaisluku joka on suurempi kuin 0 ja pienempi kuin 101. 
• Älä kerro lukuasi. 
• Minä yritän arvata sen.

Jos luku on vaikea arvata, pyydän vihjeitä, esim. onko lukusi suurempi kuin 50 jne 

ARVAA PIILO

Ohjaa tekoälyä seuraavasti:

• Luo kuva, jossa näkyy paljon piilopaikkoja, esimerkiksi puita ja kiviä, joiden taakse voi mennä, teltta, maja, auto, leikkimökki. 
• Leikitään sitten arvaa piilo -leikkiä. Minä päätän kuvasta jonkin piilon ja sinä yrität arvata, missä olen. 
• Aloitetaan.

Disney

Valitse disney-hahmo. Älä paljasta hahmoa minulle. Vastaa kysymyksiini. Yritän arvata hahmon.

Alkukirjain on loppukirjain

Keksi sana. Sanan alkukirjaimen tulee olla minun keksimän sanan loppukirjain. Sanojen tulee olla suomalaisia. Samaa sanaa ei saa sanoa kahta kertaa.

Luokkahaaste

Ehdota haasteita, joita oppilas voi tehdä koululuokassa. Sano numero 1-33 tai niin monta kuin on oppilaita luokallasi. Esimerkiksi oppilas numero 15 mittaa viivottimella luokan oven korkeuden tai jotain muuta, mitä tekoäly antaa tehtäväksi.

LEIKKEJÄ LUKUVUODEN ALKUUN

Muistatko nimet?

Kävellään luokassa ja kun kohdataan luokkakaveri, moikataan sanomalla: 

- Moi, mun nimi on…

Moikkauksessa nimet vaihtavat omistajaa eli, kun oppilas moikkaa seuraavaa luokkakaveria, hän käyttää juuri aiemmin kuulemaansa nimeä omanaan. Näin jatketaan hetken aikaa.

Open merkistä lähdetään palauttamaan nimiä oikeille omistajilleen. Edelleen nimet vaihtuvat moikatessa. Jatketaan niin kauan, että kaikki ovat saaneet takaisin oman nimensä.

Piirrä-muovaile-esitä-selitä

Jokainen oppilas keksii ja kirjoittaa lapulle jonkin eläimen ja toiselle lapulle jonkin esineen. Ope vilkaisee laput läpi ja laittaa sensuurin läpäisseet sanat purkkiin tai hattuun. Oppilaat jaetaan ryhmiin. Yksi oppilas ryhmästä ottaa yhden lapun ja yrittää saada muut ryhmäläiset arvaamaan sanan, joka on kirjoitettu lappuun. Oppilas joko selittää sanan tai esittää, piirtää tai muovailee sen.

Ryhmissä tarvitaan apuvälineinä paperia ja kyniä sekä pala muovailuvahaa. Jos muovailuvahaa ei löydy, voidaan sana muovailla käyttäen luokkakaveria ”savena”.

Huhupuheita

Jaetaan oppilaat n. 6 hlön ryhmiin (parillinen määrä). Jokaiselle ryhmälle annetaan vihko. Ryhmissä sovitaan vuorot oppilaiden kesken. Oppilaat sulkevat silmänsä, vain ensimmäisinä vuorossa olevat saavat pitää silmät auki. Ope näyttää sanan ryhmien ensimmäisille oppilaille (esim. koulu), jotka piirtävät vihkon tyhjälle sivulle sanan mukaisen kuvan. Piirtämisaikaa on vain noin minuutti, joten kovin yksityiskohtaista kuvaa ei ehdi taiteilla. Kun kuvat ovat valmiina, annnetaan vihko  seuraavalle ryhmän jäsenelle. Hän yrittää arvata, mitä kuva esittää ja kirjoitaa sanan seuraavalle vihkon aukeamalle. Sitten vihko annetaan taas seuraavalle, jonka tehtävä on vuorostaan piirtää tämä uusi sana. Vihko siirtyy ryhmän oppilaalta toiselle, jotka siis vuoronperään piirtävät ja arvaavat / kirjoittavat sanan vihkoon. 

HUOM! Vuorossa oleva oppilas ei saisi nähdä kuin edellisen oppilaan piirtämän yhden kuvan tai kirjoittaman sanan eli vihko kannattaa täyttää aukeama kerrallaan. Kun viimeinen sana on vihkoon kirjoitettu, ryhmä tutkii yhdessä, millainen sana-kuvajono vihkoon on syntynyt. Oliko viimeinen sana sama kuin alkuperäinen vai muuttuiko se?

Kesän rennoimmat hetket

Suljetaan silmät. Muistellaan mielessä jotain kivaa ja rentoa hetkeä kesällä. Ope voi laittaa taustalle soimaan rauhallista, rentouttavaa musaa ja aaltojen ääniä. Nautiskellaan hetki mukavasta kesäfiiliksestä. Keskustellaan lopuksi yhdessä, miten lomalla voi relata ja nautiskella.

Kesäkuvat

Valitaan oman mobiililaitteen kuvagalleriasta kuva, joka on otettu kesällä. Zoomataan kuvaa lähemmäksi niin, kuvasta näkyy jokin yksityiskohta. Muut yrittävät arvata, mitä kuvassa tapahtuu. Kuvan omistaja voi lopuksi kertoa enemmän kuvassa näkyvästä asiasta / tilanteesta.

Hymy kiertää

Istutaan piirissä. Yksi oppilaista hymyilee leveästi vieressään olevalle oppilaalle, joka matkii hymyä ja siirtää sen taas seuraavalle. Annetaan hymyn kulkea oppilaalta oppilaalle koko piirin läpi. Vaihdetaan aloittajaa, jotta kaikki halukkaat voivat lähettää muille oman hymynsä.

Hyvän tuulen sanat

Joku keksii sanan, josta uskoo mahdollisimman monen tulevan hyvälle tuulelle. Jos sana saa sinut iloiseksi, hymyile leveästi ja nosta peukkusi pystyyn. Keksiikö joku sanan, joka saa kaikki hymyilemään?

Kehuja ja kiitoksia

Oppilas sanoo luokkakaverinsa nimen ja kehuu häntä (esim. Tero, sinulla on hieno reppu). Kehuun vastataan kiitoksella. Kehuttu oppilas kehuu seuraavaksi jotain muuta luokan oppilasta. Jatketaan, kunnes kaikkia on kehuttu. Jos halutaan haastetta, sovitaan, että kehu pitää sanoa jollekin muulle kuin tutuimmalle tai parhaalle kaverille. Opettaja voi tarvittaessa auttaa kehujen keksimisessä. Voidaan myös keksiä yhdessä me-kehuja eli kehua omaa luokkaa.

(K)alakoulu

Kalat eli oppilaat lähtevät liikkumaan ”akvaariossa” (luokassa) hitaasti. Kun kala kohtaa toisen, ne pysähtyvät ja sanovat toisilleen jonkin mukavan asian / kehuvat toisiaan. Tavoitteena on kehua mahdollisimman montaa eri kalakaveria. Kun ope sanoo: ”Ruoka-aika”, kaikki kalat jähmettyvät paikoilleen ja näyttävät mahdollisimman iloisilta. Ope kehuu tällöin koko kalaparvea (esim. ”Vau, onpa täällä paljon onnellisia kaloja). Lopuksi kalakoulun kello soi ja uidaan takaisin omille paikoille. Voidaan vielä jutella, mitä mukavia asioita sinulle sanottiin.

Huh hellettä!

Muistellaan vielä kesälomaa ja keskustellaan, mitä oppilaat tekivät hellepäivänä. Vapaaehtoinen oppilas istahtaa luokan edessä olevaan ”ihmetuoliin” ja esittää jotain hellepäivään liittyvää asiaa (esim. uimista). Muut arvaavat, mistä on kyse. Mikäli oikeaa vastausta ei löydy, esittäjä voi antaa vihjeitä. Keksitään vielä lopuksi yhdessä mahdollisimman monta aivan uutta tapaa viilentää hellepäivän kuumuutta.

Lomasatu

Jokainen kirjoittaa pienelle lapulle omaan lomaan liittyvän sanan. Laput kerätään hattuun tai purkkiin. Ope tai oppilas aloittaa lomasadun. Hatusta nostetaan yksi lappu kerrallaan, johon kirjoitetun sanan sadunkertoja lisää jossain muodossa tarinaan. Tarinankertojaa voi vaihtaa kesken sadun. Kun laput loppuvat, keksitään yhdessä onnellinen loppu sadulle. Sanalaput voi myös heijastaa luokan valkokankaalle ja antaa jokaisen oppilaan kirjoittaa niiden avulla oman lomatarinan.

Lomamatkalla

Keksitään yhdessä, jotka tapahtuivat tai voisivat tapahtua lomamatkalla. Ope kirjaa ideat taululle. Kerrotaan yhdessä tarina: ”Lomamatkalla”. Tarinan kerrontaan saavat osallistua kaikki. Ope voi tarvittaessa kysymyksillä ohjata tarinan kulkua.

Minut saa onnelliseksi...

Leikitään pareittain. Toinen pareista kertoo, mikä saa hänet onnelliseksi (esim. Minut saa onnelliseksi jäätelö hellepäivänä). Toinen pareista tarjoaa salamannopeasti kaverilleen mielikuvitusjäätelön (esim. Haluaisitko suklaa- vai mansikkajätskin?).

Kesälomassa ärsyttävää on / Koulussa mahtavaa on

Keksitään pienryhmissä asioita, jotka kesälomalla ärsyttävät ja asioita, jotka tekevät koulusta mahtavan paikan. Ryhmät käyvät esittämänsä muille keksimänsä asian esim. patsaana. Joku ryhmästä sanoo ääneen patsaan nimen. Esitetään vuoronperään lomapatsaita ja koulupatsaita. Kuinka monta patsasta saadaan tehdyksi.

Minulla oli ikävä kouluun, koska…

Keskustellaan aluksi yhdessä mukavista asioista koulussa.  Jaetaan luokka neljään suunnilleen samankokoiseen ryhmään. Täydennetään yksi ryhmä kerrallaan lausetta: ”Minulla oli ikävä kouluun, koska…” Kuinka monta syytä keksimme yhdessä? Mikä ryhmä keksii viimeisen lauseen?

Koulu on paras paikka!

Perustetaan luokkaan mainostoimisto, joka on saanut tehtäväkseen koulun imagon kohottamisen. Keskustellaan aluksi koko toimiston väen kanssa koulusta, mikä koulussa on kivaa ja mikä taas ei oikein toimi tai jopa ärsyttää. Keksitään ja kirjataan taululle ideoita / asioita, joilla kouluarkea voidaan kehittää ja koulusta saadaan paras paikka. Keksitään ryhmissä sloganeita ja tehdään mainosjulisteita ja mainosvideoita.

Kesähitti

Keksitään sanoja, jotka sopisivat kesän hittibiisiin. ”Lihotetaan” sanojen ympärille lauseita. Järjestellään lauseet. Kokeillaan räpätä tai laulaa kesähitti.

Lavatanssit

Valitaan muutama luokan suosikkibiisi. Ope etsii biisit YouTube:sta. Sovitaan, mikä biiseistä on ”jähmy” ja mikä on ”peili”. Kun musiikki alkaa soida, oppilaat lähtevät liikkeelle paikoiltaan open ohjeiden mukaan (esim. kävellen, hiipien, pomppien, tanssien…). Kun musa loppuu, istahdetaan lähimmälle tyhjälle tuolille. Jos soiva biisi on ”jähmy”, kaikki jähmettyvät paikoilleen. Jos taas soimaan lähtee ”peili”, valitaan läheltä pari ja matkitaan toisen liikkeitä.

Kesän lapset

Joku keksii ja sanoo ääneen, mitä lapset kesällä yleensä tekevät (esim. syövät jäätelöä). Esitetään kyseistä asiaa hetki omalla paikalla.

Tiedän, mitä teit viime kesänä

Oppilaat miettivät jotain kesällä tapahtunutta asiaa ja keksivät siihen liittyen kolme vihjettä. Kerrotaan parille yksi vihje kerrallaan. Pari yrittää arvata, mitä kesällä on tapahtunut.

Lomajuttuja 

Oppilas valitsee jonkin lomallaan tapahtuneen asian, jonka on valmis jakamaan muille. Kerrotaan asia luokkakaverille, joka kertoo myös oman juttunsa. Open merkistä vaihdetaan paria ja kerrotaan jutut uudelleen uusille kuulijoille. Omaa juttua saa kehittää ja muunnella, kun sitä kertoo eri kuulijoille. Myös liioittelu on sallittua. Lopuksi keskustellaan yhdessä kesälomasta ja kuulluista lomajutuista.

Keksi jatko

Oppilaat ottavat parit. Toinen pareista aloittaa kertomaan kesälomaan liittyvää asiaa. Open merkistä vuoro vaihtuu. Tällöin kuuntelija muuttuu kertojaksi ja keksii jatkon juuri kuulemalleen kesälomajutulle. 

Runot menneestä kesälomasta ja tulevasta kouluvuodesta

Oppilaille jaetaan tyhjä paperi, jonka toiselle puolelle kirjoitetaan ylhäältä alaspäin sana: kesäloma ja toiselle puolelle sana: kouluvuosi. Oppilaat keksivät yksin tai yhdessä sanan jokaisesta paperille kirjoitetun sanan kirjaimista. Keksittyjen sanojen tulee muodostaa lause tai runo, jonka aiheena on kesäloma ja/tai kouluvuosi. Luetaan kaikki keksityt lauseet / runot ääneen. Keskustellaan lopuksi yhdessä lomasta ja koulusta. 

Yhdistävä tekijä 

Oppilaat päättävät parinsa kanssa, mikä tai mitkä asiat yhdistävät heitä. Muut yrittävät saada selville yhdistävän tekijän kysymällä parilta kysymyksiä. Kysymyksiin tulee pystyä vastaamaan joko kyllä tai ei.  

Kenen?  

Oppilaat valitsevat jonkin itselleen kuuluvan esineen (esim. kynä) ja antavat sen opelle niin ettei muut näe esinettä. Kun ope on saanut jotain jokaiselta, esineet laitetaan yhdelle pöydälle näkyvällä paikalla. Oppilaat arvuuttelevat vuorollaan, kenelle mikäkin esine kuuluu. 

Vaihtuva istumajärjestys

Yksi oppilaista sulkee silmänsä (ei saa kurkkia). Parillinen määrä oppilaista vaihtaa paikkojaan mahdollisimman äänettömästi. Oppilas avaa silmänsä ja yrittää järjestää oppilaat alkuperäiseen istumajärjestykseen. 

Kolme toivomusta

Oppilaat pohtivat aluksi ryhmissä ja sitten valitsevat yhdessä kolme toivomusta. Opettaja tai joku oppilaista esittää lampun henkeä, joka toteuttaa toivomukset, ainakin leikisti.

Aarteenetsintää

1. Valitaan omista koulutavaroista aarre (esim. pyyhekumi, viivotin). Yksi oppilas piilottaa aarteensa luokkaan ja muut ryhmästä pitävät silmät kiinni. Aarre tulee laittaa paikkaan, että ainakin osan aarteesta voi nähdä omalta paikaltaan luokassa. Kun aarre on paikoillaan, aloitetaan etsintä. Aarteen kätkijä voi antaa tarvittaessa vihjeitä. Kuka löytää aarteen?

2. Ope laittaa pöydälle muutaman pienen esineen. Oppilaat laittavat silmät kiinni. Ope vie salaa esineet yksi kerrallaan joillekin oppilaista, jotka siirtävät esineet yksi kerrallaan luokkaan ”piiloon” näkyville paikoille. Avataan silmät ja aloitetaan etsinnät. Jos löytää jonkun esineistä, palataan omalle paikalle istumaan, mutta jätetään esine paikoilleen muiden löydettäväksi.

Luokkaformulat

Perustetaan formulatallit, joissa on 4-5 oppilasta. Keksitään talleille nimet. Sovitaan ajojärjestys tallin sisällä ja se kuka tai ketkä ajavat kaksi kierrosta (eli suorittavat kaksi tehtävää). Ryhmät asettuvat valitsemansa järjestyksen mukaisiin riveihin luokan seinustoille.

Tehtävät suoritetaan ryhmissä mahdollisimman nopeasti järjestyksessä, yksi oppilas kerrallaan. Kun oppilas on suorittanut tehtävänsä, hän viittaa ja jähmettyy paikoilleen. Kierroksen nopein tiimeistä saa 3 pistettä, kakkostiimi 2 pistettä ja kolmanneksi tullut tiimi 1 pisteen. Pelataan useita kierroksia ja lasketaan tiimien pisteet yhteen.

Tehtäviä: 

- luettele a) eläimiä, b) e-kirjaimella alkavia sanoja, c) yhdyssanoja, d) verbejä, e) satuhahmoja, f) 4-kertotaulun vastauksia, g) parittomia lukuja, h) kulkuvälineitä, i) kuukausia

- käy kyykyssä ja hyppää ilmaan, taputa 5 kertaa, pyörähdä ympäri, tee kuperkeikka, tee 3 vatsaa tai punnerrusta, käy mahallaan lattialla ja nouse ylös jne

Sanaviesti

Luokka jaetaan suunnilleen yhtäsuuriin ryhmiin. Ryhmällä on tyhjä paperi sekä jokaisella oma kynä. Opettaja sanoo sanan, jonka viimeinen kirjain määrittää seuraavan sanan alkukirjaimen. Yksi ryhmäläisistä kirjoittaa keksimänsä sanan paperille, jonka viimeinen kirjain määrittää taas alkukirjaimen seuraavalle sanalle. Mikä ryhmistä keksii ja kirjoittaa nopeimmin 10 eri sanaa? Sama oppilas ei saa kirjoittaa kahta peräkkäistä sanaa paperille ja jokaisen ryhmästä tulee keksiä ja kirjoittaa ainakin yksi sana.

Lauseviesti

Säännöt ovat samat kuin sanaviestissä. Oppilaiden keksiminen ja kirjoittamien sanojen tulee lauseviestissä kuitenkin muodostaa vähintään kuuden sanan mittainen lause.

Muistipeli

Jokaiselle oppilaalle annetaan lapulle kirjoitettu verbi. Samoja verbejä löytyy luokasta aina kaksi. Oppilaat eivät tiedä toistensa verbejä.

Kaksi oppilasta aloittaa muistipelin. He osoittavat vuoronperään kahta luokassa seisovaa oppilasta. Kun oppilasta osoitetaan, hän sanoo ja esittää verbinsä. Kun pari löytyy, samat verbit käyvät istumaan. Jos pelaaja löytää oman verbinsä parin, hän vaihtaa paikkansa jonkun muun muistipelinappulan kanssa, joka jatkaa pelaamista.

2-kirjaimiset sanat

Luetellaan pareittain sanoja vuoronperään. Ensimmäiseksi keksitään sanoja, joissa on kaksi kirjainta. Hetken päästä vaihetaan 3-kirjaimisiin sanoihin, sitten 4-kirjaimisiin jne.

TUTUSTUMISLEIKKEJÄ

Esittelykierros
Kävellään luokassa rauhallisesti. Kun oppilas kohtaa luokkakaverinsa, hän tervehtii a) nyökkäämällä, b) nostamalla käden tervehdykseen, c) nostamalla käden tervehdykseen ja sanomalla: "Moi!" d) kättelemällä, e) kättelemällä ja sanomalla: "Minun nimeni on...". Eri tervehtimistapoja vaihdetaan open merkistä. Jos ryhmä on valmis lisähaasteeseen voidaan tervehtimisiä jatkaa: f) halaamalla, g) eskimotervehdyksellä (hieromalla neniä), h) paviaanitervehdyksellä (etsitään "kirppuja" luokkakaverin hiuksista tai tervehditään peppu peppua vasten)

Kävely ja tervehtiminen
Kävellään tilassa sikin sokin 1) täysin omissa maailmoissa, 2) otetaan nopeita katsekontakteja / uteliaita vilkaisuja vastaantulijoiden kanssa, 3) moikataan vastaantulijaa katsekontaktin kanssa, 4) kätellään vastaantulijaa, kerrotaan oma nimi ja jokin adjektiivi (esim. Risto Reipas). Kätelty vastaantulija jatkaa matkaansa adjektiivin määräämällä tavalla seuraavan vastaantulijan luo ja esittelee itsensä saamallaan adjektiivilla. Osallistujien adjektiivi sekä liikkumistyyli siis muuttuvat jokaisen kättelyn jälkeen. Adjektiivien tilalla voidaan käyttää myös verbejä, eläimiä, englanninkielen sanoja jne.

Muistatko nimet?

Kävellään luokassa ja kun kohdataan luokkakaveri, moikataan sanomalla: 

- Moi, mun nimi on…

Moikkauksessa nimet vaihtavat omistajaa eli, kun oppilas moikkaa seuraavaa luokkakaveria, hän käyttää juuri aiemmin kuulemaansa nimeä omanaan. Näin jatketaan hetken aikaa.

Open merkistä lähdetään palauttamaan nimiä oikeille omistajilleen. Edelleen nimet vaihtuvat moikatessa. Jatketaan niin kauan, että kaikki ovat saaneet takaisin oman nimensä.

(K)alakoulu

Kalat eli oppilaat lähtevät liikkumaan ”akvaariossa” (luokassa) hitaasti. Kun kala kohtaa toisen, ne pysähtyvät ja sanovat toisilleen jonkin mukavan asian / kehuvat toisiaan. Tavoitteena on kehua mahdollisimman montaa eri kalakaveria. Kun ope sanoo: ”Ruoka-aika”, kaikki kalat jähmettyvät paikoilleen ja näyttävät mahdollisimman iloisilta. Ope kehuu tällöin koko kalaparvea (esim. ”Vau, onpa täällä paljon onnellisia kaloja). Lopuksi kalakoulun kello soi ja uidaan takaisin omille paikoille. Voidaan vielä jutella, mitä mukavia asioita sinulle sanottiin.

Nimi ja liike - Nimi ja ääni
Ollaan piirissä ja opetellaan ryhmäläisten nimiä. Jokainen sanoo vuorollaan oman nimensä ja liittää nimeensä liikkeen sekä äänen, jotka muut toistavat. Käydään kaikkien nimet läpi ja kierretään rinkiä läpi nopeammin ja nopeammin.

Nimilaput sekaisin

Ekana koulupäivänä pulpettien reunalle jätetyt nimilaput ovat yön aikana villiintyneet. Kun oppilaat tulevat aamulla kouluun, on nimet taululla sikin sokin. Aloitetaan koulupäivä siis siivoamalla nimilaput omille paikoilleen. Yhteistyöllä luetaan nimet yksi kerrallaan ja oppilaat saavat vuoronperään palauttaa nimilaput omistajilleen. Leikin voi tehdä helpommin myös niin, että jokainen oppilas hakee oman nimilappunsa taululta itselleen. Tällöin on hyvä sopia etukäteen, kuinka moni saa yhtäaikaa taululla pistäytyä. Jos asiasta ei sopimusta ole, on mahdollista, että taululla tulee ruuhkaa ja törmäilyjä. Nimilappujen sekoittamista voi koulun alussa tehdä useampanakin päivänä. Välillä nimilaput voivat olla väärillä pulpeteilla, jolloin jokaiselle oppilaalle tulee henkilökohtainen lukutehtävä. Jos lukeminen on vielä haastavaa, luokkakaveria tulee ja saa auttaa nimen selvittämisessä. Nimilaput voivat myös olla tyystin kadonneet, jolloin laput tulee ensin löytää ennen kuin nimiä päästään lukemaan. Ope voi antaa vihjeitä tai piirtää kartan piilojen selvittämiseksi.

Nimiarvaus

Kukin oppilas valitsee yhden luokkakaverinsa nimen, mutta ei kerro valintaansa muille. Yksi oppilaista tulee luokan eteen ja muut yrittävät kysellen saada selville, ketä luokkakaveria hän ajattelee. Kysymysten tulisi olla sellaisia, että niihin voi vastata joko kyllä tai ei (esim. Onko oppilas tyttö? Onko hänellä t-paita päällä?) Jos kysymysten keksiminen on oppilaille haastavaa, voi luokan edessä oleva oppilas antaa vihjeitä valitsemaansa luokkakaverin nimeen liittyen (esim. nimi alkaa S -kirjaimella, nimi tarkoittaa kesää). Leikkiä voi leikkiä myös pareittain tai pienryhmissä.

Kenestä puhutaan?

Ope alkaa puhumaan jostain luokan oppilaasta (esim. tämä oppilas istuu lähellä luokan ikkunaa jne). Joku oppilaista, joka luulee tietävänsä kenestä puhutaan, kertoo jonkin toisen asian oppilaasta. Jatketaan, kunnes vihjeet / asiat kohdistuvat vain yhteen oppilaaseen, jonka pystyy myös arvaamaan vihjeiden perusteella.

Pallon kuljetus

Ope antaa pallon yhdelle luokan oppilaista ja sanoo samalla oppilaan nimen. Oppilaan tulee viedä pallo jollekin toiselle luokkakaverille, joka vie pallon seuraavalle jne. Palloa luovutettaessa tulee aina muistaa sanoa sen oppilaan nimi, jolle pallo annetaan. Jokainen oppilas saa pallon itselleen vain kerran, joten pallo tulee antaa aina sellaiselle oppilaalle, jolla pallo ei vielä ole ollut. Pallo annetaan luokkakaverin käteen, palloa ei siis saa heittää. Kun pallo on luovutettu, jää pallon antanut oppilas sille paikalle, mihin pallon kuljetti. Liikkuminen pallon kanssa tulee olla rauhallista. Jos nimileikki tehdään piirissä, pallo vieritetään rauhallisesti kohti seuraavaa oppilasta. Leikki tulisi leikkiä äänettömästi, jolloin jokainen osallistuja sanoo vain yhden nimen vuorollaan eli leikki vaatii muistia ja keskittymistä. Muistamisen helpottamiseksi ne oppilaat, joilla pallo ei ole vielä käynyt, pitävät kättään edessään (esim. pulpetilla) kämmen ylöspäin odottamassa palloa. Kun pallo on kuljetettu seuraavalle, oppilas voi laittaa kätensä selkänsä taakse merkiksi, että pallotehtävä on suoritettu. 

Parin haastattelut

Oppilaat keksivät kysymyksiä, joita voisivat toisiltaan kysellä esim. Mikä on lempiruokasi? Mitä musiikkia kuuntelet? Minkä kirjan luit viimeksi? Mitä teit kesällä? Mitä harrastat? Kun kysymykset ovat valmiita, oppilaat kysyvät vieruskaveriltaan tai lähellä istuvalta luokkakaverilta keksimänsä kysymykset. Opettajan merkistä vaihdetaan paria. Kun kyselykierros on ohi, keskustellaan yhdessä, millaisia asioita saatiin luokkakavereista selville. Osaa vastauksista selvinneistä asioista voidaan kokeilla omalla tuolilla istuen kaikki yhdessä esim. Kaikki kalastavat, kaikki ovat Robinin konsertissa, kaikki pursottavat ketsuppia ja syövät makaronilaatikkoa. Haastatteluja voidaan myös esittää toisille tai videoida osana luokkaa esittelevää omaa uutislähetystä.

Luokan oma ystäväkirja

Jokainen luokan oppilas tekee seinälehden / julisteen, jossa kertoo haluamiaan asioita itsestään. Seinälehteen piirretään tai kuvataan myös oma kuva. Luokan seinällä olevien oppilasesittelyiden kautta luokkakaverit oppivat toisistaan uusia asioita. Luokassa voi leikkiä välillä myös "Arvaa, ketä ajattelen" -leikkiä, jossa oppilaiden seinälehdet toimivat sopivasti vihjepankkeina. Ystäväkirjan voi toteuttaa myös perinteisenä paperiversiona esim. kouluvihkoon, videona tai sähköisenä esim. tekstinkäsittelyohjelmalla. Jos haluaa luokan esittelyn nettiin, voi käyttää blogiohjelmia (esim. Blogger), Padlet-seinää tai perustaa oman YouTube-kanavan, jossa julkaisee videon. Koulussa tehtyjen ja taltioitujen kuvien ja videoiden julkaisemiseen internetissä kannattaa pyytää lupa oppilaiden vanhemmilta.

Kuutamolla

Kun aloitan uuden oppilasryhmän kanssa, haastan oppilaani selvittämään itsestäni kertomieni väittämien todellisuutta. Kerron oppilaille 3-5 asiaa itsestäni ja pyydän oppilaita arvaamaan, mikä tai mitkä väittämät pitävät paikkaansa ja mitkä ovat täyttä palturia. Oppilaat saavat luonnollisesti tehdä lisäkysymyksiä liittyen esittämiini väittämiin. Kun open taustat on selvitetty, annan jokaiselle oppilaalle tehtäväksi keksiä itsestään muutamia väittämiä. Ensimmäisten koulupäivien aikana selvitämme yhdessä millaisia "narrauksia" oppilaat ovat itsestään keksineet ja mikä oikeasti kenellekin on tapahtunut.

Piirrä-muovaile-esitä-selitä

Jokainen oppilas keksii ja kirjoittaa lapulle jonkin eläimen ja toiselle lapulle jonkin esineen. Ope vilkaisee laput läpi ja laittaa sensuurin läpäisseet sanat purkkiin tai hattuun. Oppilaat jaetaan ryhmiin. Yksi oppilas ryhmästä ottaa yhden lapun ja yrittää saada muut ryhmäläiset arvaamaan sanan, joka on kirjoitettu lappuun. Oppilas joko selittää sanan tai esittää, piirtää tai muovailee sen.

Ryhmissä tarvitaan apuvälineinä paperia ja kyniä sekä pala muovailuvahaa. Jos muovailuvahaa ei löydy, voidaan sana muovailla käyttäen luokkakaveria ”savena”.

Huhupuheita

Jaetaan oppilaat n. 6 hlön ryhmiin (parillinen määrä). Jokaiselle ryhmälle annetaan vihko. Ryhmissä sovitaan vuorot oppilaiden kesken. Oppilaat sulkevat silmänsä, vain ensimmäisinä vuorossa olevat saavat pitää silmät auki. Ope näyttää sanan ryhmien ensimmäisille oppilaille (esim. koulu), jotka piirtävät vihkon tyhjälle sivulle sanan mukaisen kuvan. Piirtämisaikaa on vain noin minuutti, joten kovin yksityiskohtaista kuvaa ei ehdi taiteilla. Kun kuvat ovat valmiina, annnetaan vihko  seuraavalle ryhmän jäsenelle. Hän yrittää arvata, mitä kuva esittää ja kirjoitaa sanan seuraavalle vihkon aukeamalle. Sitten vihko annetaan taas seuraavalle, jonka tehtävä on vuorostaan piirtää tämä uusi sana. Vihko siirtyy ryhmän oppilaalta toiselle, jotka siis vuoronperään piirtävät ja arvaavat / kirjoittavat sanan vihkoon. 

HUOM! Vuorossa oleva oppilas ei saisi nähdä kuin edellisen oppilaan piirtämän yhden kuvan tai kirjoittaman sanan eli vihko kannattaa täyttää aukeama kerrallaan. Kun viimeinen sana on vihkoon kirjoitettu, ryhmä tutkii yhdessä, millainen sana-kuvajono vihkoon on syntynyt. Oliko viimeinen sana sama kuin alkuperäinen vai muuttuiko se?

Nimi-Cluedo

Istutaan piirissä. Leikin aluksi osallistujat kertovat, kuinka monta kirjainta heidän etunimessään on. Jokainen osallistuja saa vuorollaan esittää yhden kysymyksen, jolla pyrkii saamaan jotain tietoa piirissä istuvien muiden osallistujien nimistä (esim. kaikki, joiden nimi alkaa K-kirjaimella, nosta käsi ylös). Kun kierros on käyty, yritetään kertoa, mitkä osallistujien nimet ovat. 
Mikäli nimet ovat jo tuttuja, jokainen valitsee aluksi sanan (esim. eläimiä), joita lähdetään kysymyksillä selvittämään.

Reittiohje

Oppilaat suunnittelevat reittiohjeen omalta paikaltaan jonkun luokkakaverin paikalle. Reittiohjeessa on 4-5 ohjetta liikkumiseen (esim. liiku kaksi paikkaa oikealle, jonka jälkeen liiku viisi paikkaa taakse. Siirry vasemmalla olevaan pöytäryhmään, josta liikut vielä eteenpäin kolme paikkaa.). A) Oppilaat kuuntelevat ohjeet omilta paikoiltaan ja yrittävät saada ohjeiden perusteella selville, kenen luokse reitti päättyy. B) Oppilaat liikkuvat ohjeiden mukaisesti aloittaen omalta paikalta. Katsotaan, kenen luokse reitti johtaa.

Luokkasuunnistus

Piirretään luokan kartta. Jaetaan oppilaat ryhmiin. 

1. Jokainen ryhmä suunnittelee luokkaan rastin paikan, jonka käy kertomassa opelle. Merkitään rastit luokkakarttaan. Ope laittaa välitunnin aikana rasteille pieniä esineitä esim. eri värisiä koulukyniä ja merkitsee värikoodit karttaan. Jaetaan kartat ja aloitetaan suunnistus (HUOM! rastit tulee jättää paikoilleen, jolloin kaikki voivat ne vuorollaan löytää.
2. Jokainen ryhmä valitsee luokasta / koulun käytäviltä muutaman rastin paikan, joista käy ottamassa lähikuvan. Kuvat jaetaan opelle ja poistetaan omasta kännykästä. Ope pyytää ryhmän kerrallaan luokseen ja näyttää jonkun oppilaiden ottamista kuvista. Ryhmän tulee etsiä rastin kohde, ottaa siitä kuva ja näyttää opelle.

LEIKKEJÄ OPPITUNNEILLE

LEIKKILUOKASTA löydät kouluun ja oppitunneille sopivia leikkejä ja pelejä.
LEIKKILUOKASSA OPITAAN LEIKKIMÄLLÄ!



    

   

KÄSITYÖ

Lautapeli

Haetaan luokkaan muutama laudanpala puutyöluokasta. Keksitään erilaisia pelejä ja leikkejä, mitä laudoilla voi pelata.

KUVATAIDE

Huhupuheita

Jaetaan oppilaat n. 6 hlön ryhmiin (parillinen määrä). Jokaiselle ryhmälle annetaan vihko. Ryhmissä sovitaan vuorot oppilaiden kesken.

Oppilaat sulkevat silmänsä, vain ensimmäisinä vuorossa olevat saavat pitää silmät auki. Ope näyttää sanan ryhmien ensimmäisille oppilaille (esim. koulu), jotka piirtävät vihkon tyhjälle sivulle sanan mukaisen kuvan. Piirtämisaikaa on vain noin minuutti, joten kovin yksityiskohtaista kuvaa ei ehdi taiteilla. 

Kun kuvat ovat valmiina, annnetaan vihko  seuraavalle ryhmän jäsenelle. Hän yrittää arvata, mitä kuva esittää ja kirjoitaa sanan seuraavalle vihkon aukeamalle. Sitten vihko annetaan taas seuraavalle, jonka tehtävä on vuorostaan piirtää tämä uusi sana. 

Vihko siirtyy ryhmän oppilaalta toiselle, jotka siis vuoronperään piirtävät ja arvaavat / kirjoittavat sanan vihkoon. HUOM! Vuorossa oleva oppilas ei saisi nähdä kuin edellisen oppilaan piirtämän yhden kuvan tai kirjoittaman sanan eli vihko kannattaa täyttää aukeama kerrallaan. 

Kun viimeinen sana on vihkoon kirjoitettu, ryhmä tutkii yhdessä, millainen sana-kuvajono vihkoon on syntynyt. Oliko viimeinen sana sama kuin alkuperäinen vai muuttuiko se?

Piirrä-muovaile-esitä-selitä

Jokainen oppilas keksii ja kirjoittaa lapulle jonkin eläimen ja toiselle lapulle jonkin esineen. Ope vilkaisee laput läpi ja laittaa sensuurin läpäisseet sanat purkkiin tai hattuun.

Oppilaat jaetaan ryhmiin. Yksi oppilas ryhmästä ottaa yhden lapun ja yrittää saada muut ryhmäläiset arvaamaan sanan, joka on kirjoitettu lappuun. Oppilas joko selittää sanan tai esittää, piirtää tai muovailee sen.

Ryhmissä tarvitaan apuvälineinä paperia ja kyniä sekä pala muovailuvahaa. Jos muovailuvahaa ei löydy, voidaan sana muovailla käyttäen luokkakaveria ”savena”.

YMPÄRISTÖOPPI

Ihmetuoli

Heijastetaan luokan valkokankaalle kuva oppikirjasta. Yksi oppilas istahtaa ihmetuoliin ja esittää jotain kirjan kuvan yksityiskohtaa (esim. henkilö, eläin, esine). Muut arvaavat mistä tai kenestä on kyse. Mikäli arvaaminen on haastavaa, annetaan vihjeitä (esim. tämä eläin on värikäs, tästä voi tehdä ruokaa, tämä asia löytyy Suomesta). 

Hedelmäsalaatti

Leikissä istutaan piiriin asetetulla tuoleilla. Osallistujat jaetaan eri maiden kansalaisiin, joita on muutamia erilaisia, esim. suomalaiset, ruotsalaiset, norjalaiset, islantilaiset. Maiden kansalaiset istuvat tuoleillaan ja yksi osallistujista seisoo piirin keskellä huutamassa vuoronperään eri kansallisuuksia. Kun ilmoille kajahtaa esim. ruotsalaiset, kaikki kyseiseen ryhmään kuuluvat oppilaat nousevat ylös tuoleistaan ja vaihtavat paikkaa. Piirin keskellä seissyt "huutaja" yrittää myös päästä istumaan yhteen juuri vapautuneista tuoleista. Mikäli hän onnistuu, huutajaksi jää se osallistujista, joka ei löytänyt itselleen istumapaikkaa. Kun huudetaan "Pohjoismaat", kaikki penkeillä istuneet hedelmät vaihtavat paikkaa. 

Voidaan leikkiä myös “eläintarhaa”, jolloin oppilaat jaetaan eri eläinryhmiin.

Leikitään kuvia

Oppilaspari valitsee oppikirjasta kuvan open osoittamilta sivuilta. Toinen oppilaista valitsee kuvasta jotain ja sanoo: “Minä olen koira!” Oppilas jähmettyy koiraksi. 

Toinen oppilaista keksii jotain koiraan liittyvää ja sanoo: “Minä leikin koiran kanssa!” Oppilas heittää näkymätöntä keppiä, patsas muuttuu liikkuvaksi ja koira noutaa kepin.

Keksitään ja kokeillaan muutamia erilaisia patsaita tai liikkuvia patsaita, jonka jälkeen pari valitsee yhden kuvistaan. Esitetään muille oppilaille, jotka yrittävät arvata, mistä kuvasta on kyse.

Fakta - fiktio

Muodostetaan ryhmät. Ryhmä päättää toimiiko faktassa vai fiktiossa. Valitaan aihe (esim. luonnonilmiö). Ryhmät kertovat tai esittävät aiheesta järkeen perustuvan tai mielikuvituksellisen selityksen.

Hylätyt esineet

Kirjataan taululle erilaisia esineitä, joita löytyy kotoa, mutta joita ei enää juurikaan käytetä (esim. rikkinäinen polkupyörä, pieneksi jääneet sukat, käytetyt paristot, pienten lasten lelut). Keksitään  hylätyille tai kaappeihin / varastoihin unohtuneille esineille uusi käyttötarkoitus. Suunnitellaan ja esitetään / videoidaan pieniä tietoiskuja, joissa uusiokäytössä ovat kyseiset tavarat. Keskustellaan lopuksi kierrätyksestä.

360-kuva

Päätetään aihe (esim. yhteyttäminen). 

Yksi oppilas sanoo: “Minä olen puu.” Oppilas jähmettyy esittämään puuta. 

Seuraava oppilas keksii asian, joka sopii aiheeseen ja sanoo: “Minä olen aurinko”. Oppilas jähmettyy auringoksi.

Lisätään kuvaan aiheeseen liittyviä osia yksi kerrallaan (esim. lehti, juuret, vesi, lehtivihreä, ravinteet...). Opettaja voi käydä kyselemässä kuvan eri osilta esim. niiden tehtävistä yhteyttämisprosessista. Kuvan eri osille voidaan myös lisätä ajatusääniä. 

Keskustellaan lopuksi yhdessä.

Verenkierto

Tutustutaan verenkiertoon oppikirjan tai internetin välityksellä. Kirjataan luokan taululle verenkierron tärkeimmät osat. Rakennetaan luokkaan pieni ja suuri verenkierto pala palalta. Joku oppilaista sanoo: ”sydän” ja jähmettyy esittämään sydäntä. Joku toinen sanoo: ”keuhkot” ja jähmettyy keuhkoiksi sydämen lähelle. Näin jatketaan, kunnes verenkiertoon on saatu tärkeimmät osat. Opettaja voi käydä haastattelemassa verenkierron osia esim. niiden tehtävistä. Sydän voidaan laittaa myös ”pumppaamaan” ja verenkierto toimintaan.

Jäätyneet kasvit

Talvi tulee, maa jäätyy - miten kasveille käy? Pari oppilasta tulee esittämään kuihtumisen partaalla olevia kasveja, jotka naama mutrussa yrittävät imeä vettä jäisestä tai kuivasta maasta. Keksitään ja leikitään erilaisia tapoja pelastaa jäätynyt tai kuihtunut kasvi (esim. lämpöinen kupillinen kaakaota tai sadepilvi, josta sataa lämmintä vettä).

ÄIDINKIELI

Kävely ja tervehtiminen

Kävellään tilassa sikin sokin 1) täysin omissa maailmoissamme 2) otetaan nopeita katsekontakteja /
uteliaita vilkaisuja vastaantulijoiden kanssa 3) moikataan vastaantulijaa katsekontaktin kera
4) kätellään vastaantulijaa, kerrotaan oma nimi ja joku adjektiivi (esim. Pauliina Hidas. Vastaantulija
jatkaa sitten matkaansa käteltävän adjektiivin määräämällä tavalla seuraavan vastaantulijan luo ja
esittelee itsensä saamallansa adjektiivilla (esim. Pauliina Pirteä). Osallistujien adjektiivi sekä kävelytyyli
siis muuttuu jokaisen kättelyn seurauksena. Adjektiivin tilalla voi olla myös verbejä, substantiiveja,
eläimiä, englanninkielisiä sanoja, numeroita jne. 

Luokkaformulat

Perustetaan formulatallit, joissa on 4-5 oppilasta. Keksitään talleille nimet. Sovitaan ajojärjestys tallin sisällä ja se kuka tai ketkä ajavat kaksi kierrosta (eli suorittavat kaksi tehtävää). Ryhmät asettuvat valitsemansa järjestyksen mukaisiin riveihin luokan seinustoille.

Tehtävät suoritetaan ryhmissä mahdollisimman nopeasti järjestyksessä, yksi oppilas kerrallaan. Kun oppilas on suorittanut tehtävänsä, hän viittaa ja jähmettyy paikoilleen. Kierroksen nopein tiimeistä saa 3 pistettä, kakkostiimi 2 pistettä ja kolmanneksi tullut tiimi 1 pisteen. Pelataan useita kierroksia ja lasketaan tiimien pisteet yhteen.

Tehtäviä: luettele a) eläimiä, b) e-kirjaimella alkavia sanoja, c) yhdyssanoja, d) verbejä, e) satuhahmoja, f) 4-kertotaulun vastauksia, g) parittomia lukuja, h) kulkuvälineitä, i) kuukausia

Nimi-Cluedo

Istutaan piirissä. Leikin aluksi osallistujat kertovat, kuinka monta kirjainta heidän etunimessään on.
Jokainen osallistuja saa vuorollaan esittää yhden kysymyksen, jolla pyrkii saamaan jotain tietoa piirissä
istuvien muiden osallistujien nimistä (esim. kaikki, joiden nimi alkaa K-kirjaimella, nosta käsi ylös).
Kun kierros on käyty, yritetään kertoa, mitkä osallistujien nimet ovat.  Mikäli nimet ovat tuttuja, jokainen
valitsee aluksi sanan (esim. eläimiä), joita lähdetään kysymyksillä selvittämään.

Hirsipuu piirissä

Istutaan piirissä. Jokainen osallistuja keksii sanan (esim. kulkuväline), jonka kirjaimet kirjoittaa lapuille.
Laput laitetaan kirjoitus alaspäin osallistujan eteen, jolloin kaikki näkevät, kuinka monta kirjainta sanassa
on. Yksi kerrallaan osallistujat saavat ehdottaa kirjainta. Jos kyseinen kirjain löytyy jostain sanasta,
käännetään kirjain näkyviin. Mikäli ehdotettua kirjainta ei löydy, yhteiseen hirsipuuhun ilmestyy osa.
Saadaanko kaikki sanat selville, ennenkuin hirsipuu valmistuu?

Ajatustenlukijat

Harjoittellaan sanojen muodostamista alkutavun avulla. Ope valitsee luokan seinälle heijastetusta
kuvasta jonkin esineen ja sanoo siitä ensimmäisen tavun. Oppilaat leikkivät ajatustenlukijoita ja
yrittivät arvata, mitä kuvan esinettä ope ajattelee.

Ihmekynä

Tällä kynällä pystyy kirjoittamaan kaikki vaikeatkin sanat. Oppilas ottaa näkymättömän kynän käteensä
ja kirjoittaa sillä esim. toiseen kämmeneensä, pöytään tai ilmaan pyydetyn sanan. Kirjoittaessaan
oppilas toistaa sanan ikään kuin lukisi sen (esim. "leo-par-di").

Kirjainsalaatti, tavusalaatti

Ope jakaa jokaiselle oppilaalle yhden, lapulle kirjoitetun kirjaimen. Open merkistä esim. kaikki luokan

A-oppilaat ja U-oppilaat nousivat ylös ja vaihtoivat paikkaa. Kun uusi paikka oli löytynyt, oma kirjain

yhdistettiin vieruskaverin kirjaimen kanssa ja syntynyt tavu luettiin yhdessä. Leikissä kannattaa jakaa

oppilaille enemmän vokaaleja, jotta luettavia tavuja syntyisi helpommin. Lisäksi konsonanttioppilaat

kannattaa ohjeistaa vaihtamaan samanaikaisesti paikkojaan, jottei syntyisi vaikealukuisia vain

konsonanteista muodostuvia tavuja. On huomattavasti helpompi lukea tavuja AS tai OO kuin tavuja SK

tai KK. Lukutaidon karttuessa aiempaa leikkiä voi leikkiä myös tavulapuilla. Oppilaiden vaihtaessa

paikkojaan tavulaput yhdistetään uuden vieruskaverin kanssa ja muodostuneet sanat luetaan yhdessä.

MATEMATIIKKA

Matikkasalaatti

Istutaan pareittain. Ope kertoo jokaiselle oppilaalle numeron, joka painetaan mieleen. Oppilaita voi ohjeistaa myös nostamaan omaa numeroaan vastaavan määrän sormia pystyyn. Kun ope sanoo esimerkiksi: "viitoset ja kolmoset", kaikki oppilaat, joiden luku on viisi tai kolme nousevat ylös tuoleistaan ja vaihtavat paikkaa. Päästyään uuden parin viereen, oppilas ja hänen uusi parinsa sanovat omat lukunsa ja laskevat luvuista syntyvän kertolaskun. Kun ope sanoo: "Matikka", kaikki oppilaat vaihtavat paikkojaan. Useimmiten matikkasalaatissa numeroiksi riittävät luvut yhdestä kymmeneen, jolloin oppilas voi käyttää sormiaan muistin tukena. Suuremmilla ja vaikeammilla numeroilla voi käyttää halutessaan myös oppilaille jaettavia muistilappuja. Matikkasalaattia voi leikkiä myös yhteen- ja vähennys- sekä jakolaskuilla. Oppilaille jaettavat luvut valitaan ryhmän osaamisen ja laskutavan mukaan.

Numeropiiri

Ollaan ringissä ja aletaan luetella numeroita yksi kerrallaan. Ei sovita etukäteen järjestystä, vaan mennään vapaassa järjestyksessä. Jos kaksi tai useampi oppilas sanoo seuraavana vuorossa olevan numeron tai edes osan siitä yhtä aikaa, laskeminen alkaa alusta eli ykkösestä. Kuinka moneen osataan siis laskea yhdessä?

Luokkashakki

Järjestetään luokka shakkilaudaksi. Jaetaan paikat / tehtävät (sotilaat, kuninkaat, ratsut, lähetit jne). Aloitetaan shakkipeli.

Siilin piikit (luvun hajottaminen)

Harjoitellaan luvun "hajottamista" kahteen osaan "siili"-tarinalla. Ope piirtää taululle tai projisoi valkokankaalle siilin, jonka selkään laitetaan piikeiksi törröttämään esim. kymmenen kynää. Oppilaille voi jakaa myös omat paperista tehdyt siilit ja piikit. Ope kertoo oppilaile tarinaa siilin retkestä läpi metsän ja kuinka siilin piikeille kävi retkellä kerta toisen jälkeen hassusti. Kerran piikeistä juuttui kaksi pensaaseen, toisella kertaa ilkikuriset linnunpojat kävivät napsimassa siilin piikeistä pois viisi. Tarinan edetessä siilin piikeistä poistetaan tarinassa kerrottu määrä ja kysytään oppilailta siilin selkään jääneiden piikkien määrä. 

Linnun nokat (suuruusvertailu)

Lukujen suuruusvertailussa käytettävien suurempi kuin / pienempi kuin -merkkien muistaminen linnunnokkamielikuvan kautta lienee tuttu todella monelle koulua käyneelle. Kyseinen muistikikka on siirtynyt ensimmäistä kertaa opelta oppilaalle todennäköisesti todella kauan sitten. Ehkäpä jo silloin, kun linnut ja koulu keksittiin? Leikitään luokassa lintuja ruuanhakumatkalla. Luokkaan on jaettu oppilaiden osaamisen kannalta sopivia lukuja esim. paperilapuille merkittyinä tai vaikka eri määränä palikoita. Parillinen määrä lintuemoja lennähtää ruokareissulle ja tuo muiden oppilaiden esittämille poikasilleen valitsemansa luvun eli eri määriä ruokaa. Kun saman pesän eli pulpetin ääreen saapuu kaksi emoa eri määrä "ruokaa" mukanaan, pesässä oleva oppilas avaa nokkansa kohti suurempaa ruokamäärää. Jos ruoka on poikasesta todella hyvää, voi linnunpoikaset avata "jättinokkansa" eli suoriksi ojennetut käsivartensa kohti suurempaa numeroa.

Herkkukauppa

Herkkukaupassa on tarjolla esim. suklaata, lakuja, sipsejä ja poppareita, keksejä, pähkinöitä, porkkanoita, banaaneja eli kaikenlaisia herkkuja. Herkut voivat olla oppilaiden paperille piirtämiä kuvia, kotoa tuotuja tyhjiä tuotepakkauksia tai jopa oikeita nyyttäriherkkuja. Oppilaat tekevät herkkukauppaan kylttejä, hinnoittelevat tuotteita sekä rahoja kauppaleikkiä varten. Suurin osa oppilaista on leikissä ostajien roolissa ja pari oppilaista seisoo vuorollaan herkkupöydän takana toimien myyjinä. Myyjänä toimimisesta saa pienen palkan esim. leikkirahaa ostoksia varten. 

Kertolaskutennis

Aloitusjoukkueen oppilas ”syöttää” kertolaskun (ja samalla jonkin pehmeän esineen, esim. tyynyn) vastajoukkueensa jollekin pelaajalle. Kysymykseen vastataan salamannopeasti, jonka jälkeen vastaaja keksii uuden kertolaskun ja ”syöttää” sen takaisin vastustajille ratkaistavaksi. Mikäli vastaus on väärä tai vastaaminen kestää yli 3 sekuntia, laskun esittänyt joukkue saa pisteen.

Jättijätkänshakki

Luokan lattian rajataan 3x3 ruutua oleva alue esim. maalarinteipillä tai istuinpehmusteilla. Jaetaan oppilaat kahteen ryhmään. Molemmat ryhmät saavat sijoittaa ruudukkoon kolme oppilasta, yhden kerrallaan. Lopulta pelialueella on siis kuusi oppilasta, kolme molemmista ryhmistä. Ryhmät yrittävät saada pelialueelle kolmen oppilaan suoran joko vaakaan, pystyyn tai kulmittain. Jokaista pelinappulaa eli oppilasta tulee siirtää aina vuorollaan. Joukkueiden tulee siis muistaa nappuloiden siirtojärjestestys.

Kaksintaistelu

Kolmen hengen pienryhmissä yksi oppilas kysyi keksimänsä laskun muilta, jotka yrittivät mahdollisimman nopeasti sanoa vastauksen. Nopeampi oikean vastauksen sanoja saa keksiä seuraavan laskun kaksintaisteluun. Kaksintaistelun voi järjestää myös luokan edessä, jolloin pari oppilasta kerrallaan käy mittelemässä taitojaan "nopeuslaskussa". Muut luokan oppilaat voivat toimia laskujen keksijöinä ja tuomareina, jotka osoittavat kädellään mielestään voittajan. Kaksintaisteluleikki toimii päässälaskuilla esim. kertotaulujen harjoittelussa, jakolaskuissa, 10:llä ja 100:lla kertomisessa ja jakamisessa jne. Jos mukaan ottaa kynän ja paperin tai hyödyntää luokan taulua, voi kaksintaistelun "lihottaa" useamman oppilaan väliseksi laskemismittelöksi esim. allekkainlaskujen tai jakokulman / allekkain jakamisen harjoittelussa. 

Kertolaskuturnajaiset

Kuka on luokan kertotaulumestari? Kuka hallitsee allekkain jakolaskun? Onko vahvuutesi yhteen ja vähennyslaskut päässälaskuina? Järjestetään luokassa / koulussa matikkaturnajaiset. Oppilaat osallistuvat alkukarsintoihin, jonka tulosten perusteella oppilaat jaetaan pudotuspelikaavioon. Voitolla pääsee jatkoon ja tappiolla pääsee kannustusjoukkoihin. Jokaisen kierroksen jälkeen kisailijoiden määrä vähenee puoleen. Lopulta finaalissa kohtaavat kaksi nopeinta päässälaskijaa.

Laskutarinat

Aloitetaan sanallinen tehtävän keksimisen oppilaiden kanssa lauseella: 

“Kuka haluaisi olla päähenkilö seuraavassa laskussa?” Kysytään seuraavaksi, missä olaan shoppailemassa, mitä ollaan ostamassa ja kuinka paljon tuote voisi maksaa. Tuotteiden hinnat voivat olla todellisen tuntuisia tai mielikuvituksellisia. Välillä hintoihin kannattaa laittaa kunnon ale (älypuhelin 8€) tai etsiä tuote kaupasta, jossa on ylennysmyynti (jätski 58€). Keksittyjen yksityiskohtien ympärille ope tai oppilaat keksivät tarinallisen, sanallisen tehtävän, joka lopuksi ratkaistaan.

Kun oppilas saa käyttää mielikuvitustaan matematiikan tehtävän tarinan ideoinnissa, lopputuloksena on usein lasku, joka motivoi, koukuttaa ongelman ratkaisijaa. Oppilaiden keksimät laskutarinat voidaan myös kerätä yhteen kansioon. Tehtäväpaperin toisella puolella on oppilaan keksimä tarinallinen, matemaattinen ongelma sekä aiheeseen liittyvä kuva. Kuva ei ole vain koriste, vaan se voi sisältää myös vihjeen tehtävän ratkaisemista varten. Tehtäväpaperin toiselta puolelta löytyy ratkaisu ongelmaan ja oikea vastaus. Kansiosta saa matikantunneilla tai lisätehtävinä muulloinkin hakea luokkakaverin suunnittelemia laskutarinoita ratkaistavaksi. "Matikkakoukut" voivat myös kiertää luokasta toiseen.

Matikkaoraakkeli

Kolme tai neljä osallistujaa muodostaa oraakkelin, joka tietää vastauksen kaikkiin laskuihin. Yleisö kysyy oraakkelilta päässälaskutehtäviä, joihin oraakkeli vastaa yhteen ääneen. Vastaajien täytyy kuunnella muita ja hyväksyä muiden tarjouksia, jotta yhteistyö toimii. Oraakkeli puhuu yleensä hitaasti ja erityisesti sanojen alut ovat pitkiä ("nnnnnnneeeeljätttttoooooissta). Oraakkelille kannattaa aluksi esittää helppoja laskutehtäviä.

Jakokulma / jakolasku allekkain (vuorokeskustelu)

Harjoitellaan pareittain ja esitetään seuraavaa vuorokeskustelua luokassa juuri ennen jakokulman / allekkain jakolaskun opettelun aloittamista. Laurin repliikit auttavat muistamaan allekkain jakolaskun laskujärjestyksen.

Lauri lukee kirjaa. Vesa saapuu paikalle ja sanoo:

- Hei! Mulla ois yks juttu.

Lauri vastaa ajatuksissaan:

- JAA...

- Se juttu liittyy karkkiin, jatkaa Vesa.

Lauri laittaa kirjan kiinni ja sanoo innostuneesti:

- KERRO!

Vesa alkaa laittamaan karkkeja kuppiin.

- Pitäisköhän mun lisätä mun karkkiannoksen määrää?

Lauri vastaa pettyneenä:

- VÄHENNÄ!

Vesa nostaa riemukkaasti karkkikupin korkealle ilmaan.

- Nämä kaikki ovat minun!

Lauri vilkaisee murhaavasti ja tiuskaisee ärtyneesti:

- PUDOTA!

Robotit (koodaus)

Jakaudutaan pareihin. Toinen pareista on robotti ja toinen koodaaja. Lattialle tehdään reitti / tehtäviä, joita robottien tulee läpäistä (esim. pallo, joka pitää siirtää purkkiin tai pujoteltavia esteitä). Robotit sulkevat silmänsä ja liikkuvat vain koodaajien antamien ohjeiden mukaisesti. Se joukkue, joka suorittaa reitin nopeammin on voittaja.

Geometriatutkijat 

Oppilaat muuttuvat tutkijoiksi, jotka etsivät luokasta geometrisen aikakauden muodostelmia (esim. kolmioita). Tarkkaillaan esim. luokan seiniä, kattoa ja tavaroita. Kuinka monta kolmiota luokasta löytyy?

Geometriataiteilijat

Heijastetaan luokan valkokankaalle tai katsotaan oppikirjasta kuvia erilaisista geometrisista muodoista. Oppilaat tekevät pienryhmissä patsaita, jotka esittävät kuvien geometrisiä muotoja. Arvaillaan aluksi, mitä muotoa kukin ryhmä esittää. Lopuksi voidaan järjestää vaikka geometrinen taidenäyttely, johon kutsutaan vieraiksi naapuriluokan oppilaat.

USKONTO

Ihmetuoli

Heijastetaan luokan valkokankaalle kuva oppikirjasta. Yksi oppilas istahtaa ihmetuoliin ja esittää
jotain kirjan kuvan yksityiskohtaa (esim. henkilö, eläin, esine). Muut arvaavat mistä tai kenestä on kyse.
Mikäli arvaaminen on haastavaa, annetaan vihjeitä (esim. hän on surullinen, tällä henkilöllä on
sädekehä, se näkyy tornin katolla).

Missä olen hyvä, missä olet hyvä?

Oppilas miettii hetken mielessään, mitä jo osaa (esim. laulaa, tanssia, pelata, leikkiä, olla kohtelias…) ja
kirjoittaa sen pienelle lapulle. Ope kerää laput ja lukee ne ääneen satunnaisessa järjestyksessä aloittaen:
“Meidän luokassa osataan seuraavia taitoja…” Taidot esitellään nimettöminä.

Jokainen oppilas saa paperin, jonka yläreunaan kirjoittaa nimensä. Paperi laitetaan omalle koulupöydälle.
Oppilaat lähtevät kiertämään luokassa kirjoittaen lappuihin asioita, mitä lappuun kirjattu luokkakaveri osaa t
ai missä hän on hyvä. Tavoite on kirjoittaa osaamisjuttuja mahdollisimman monen luokkakaverin lappuun,
jotta laput suorastaan pursuavat osaamista. Myös ope kiertää luokassa ja kirjoittaa lappuihin.

Oppilaat lukevat omat lappunsa itsekseen. Keskustellaan lopuksi, mitä ajatuksia lappuihin kirjoitetut asiat
synnyttivät.

HISTORIA

Ihmetuoli

Heijastetaan luokan valkokankaalle kuva oppikirjasta. Yksi oppilas istahtaa ihmetuoliin ja esittää jotain kirjan kuvan yksityiskohtaa (esim. henkilö, eläin, esine). Muut arvaavat mistä tai kenestä on kyse. Mikäli arvaaminen on haastavaa, annetaan vihjeitä (esim. tämä eläin eli miljoona vuotta sitten, tällä henkilöllä on kruunu, se on rakennettu kivestä). 

Aikahyppy

Leikitään yhdessä menneisyydessä ja tulevaisuudessa. Keksitään yhdessä aikamatkailuun sopiva rituaali. Oppilaat voivat esim. lausua tai laulaa yhdessä pienen lorun tai laulun, joka kuljettaa osallistujiaan ajassa. Motivoiva ja toimiva voi olla myös liikesarja, pieni yhdessä luotu koreografia, joka pyritään tekemään mahdollisimman yhdenaikaisesti. 

Aikakone

Luokkaan voidaan rakentaa aikakone, jonka avulla niin menneisyyden kuin tulevaisuuden portit avautuvat. Valitaan tilanne nykypäivästä, johon kaikki osallistujat voisivat osallistua yhdessä (esim. urheilukilpailut). Sovitaan, mihin aikakauteen tullaan siirtymään (esim. antiikin Rooma). Oppilaat tekevät paikallaan äänettömästi jotain nykypäivän urheilukilpailuihin liittyvää asiaa (esim. kannustavat, työntävät kuulaa, venyttelevät, haastattelevat urheilijaa, jakavat mitaleita). Ope laske 54321, sanoo: "Aikakone" ja hups, koko joukko siirtyy kuin silmänräpäyksessä ajasta toiseen. Tällöin oppilaat muuttuvat esim. muinaisen Rooman Colosseumin taistelijoita kannustavaksi kansanjoukoksi, keisariksi tai leijonia vastaan taisteleviksi gladiaattoreiksi. 

Taikalasit

Suunnitellaan, piirretään ja väritetään taikalasit, joiden avulla kuka tahansa pystyy siirtymään tulevaisuuteen. Leikataan lasit irti paperista. Kokeillaan taikalaseja. Mitä mahtavat tehdä 2000-luvun oppilaat 100 vuoden kuluttua tulevaisuudessa? Tarvitaanko enää koulurakennuksia, onko sisäimaongelmistat ratkaistu ja miten? 

Kirje / pullopostia - Tyhjä tuoli

Ope löytää luokasta vanhan kirjeen tai pullopostia vanhalta koulun oppilaalta. Kirjeessä oppilas kertoo, että hän haluaisi tavata nykypäivän oppilaita. Mietitään, mitä vanhan koulukaverin kanssa voisi tehdä (esim. leikkiä) tai mitä tältä voisi kysyä. Keksitään yhdessä, kuinka pääsisimme menneisyyteen vanhan koulukaverin luo tai kuinka voisimme saada koulukaverin historiasta nykypäivään (esim. aikakone, loitsu). Tehdään aikahyppy ja tavataan vanha koulukaveri. Oppilaat voivat esim. tehdä pieniä esityksiä kohtaamisesta ja leikkimisestä. Vanha koulun oppilas voidaan myös kutsua tyhjään tuoliin. Asetetaan tuoli ryhmän eteen ja kuvitellaan vanha koulukaveru siihen istumaan. Ryhmä saa vapaasti kysyä koulukaverilta kysymyksiä ja myös vapaasti vastata niihin omalta paikaltaan koulukaverin roolissa.

Kuuma tuoli

Valitaan henkilö esim. käsiteltävästä historian kappaleesta. Yksi oppilaista muuttuu henkilöksi ja istuu kuumaan tuoliin. Muut esittävät henkilölle fakta tai fiktio -kysymyksiä (esim. Miksi sinä olet kuuluisa? Mikä on lempiruokasi?). Kuumassa tuolissa istuva oppilas vastaa  kysymyksiin roolissa.

Leikitään tekstiä - viikinkikylässä

Oppilaat lukevat oppikirjasta tunnin aiheeseen liittyvää tekstiä (esim. Viikinkikylässä). Yksi oppilaista valitsee tekstistä jonkin asian, henkilön tai paikan ja sanoo:

- Minä olen viikinkipäällikkö! Oppilas jähmettyy päälliköksi. 

Toinen oppilaista keksii jotain muuta viikinkeihin liittyvää ja sanoo: 

- Minä olen päällikön palvelija! Oppilas jähmettyy palvelijaksi.

Jatketaan, kunnes viikinkikylä on valmis. Ope voi käydä haastattelemassa viikinkejä esim. heidän tehtävistään. Patsaat (viikinkikylän asukkaat) voidaan myös ”herättää henkiin”.

YHTEISKUNTAOPPI

Myy ja osta

Oppilaat leikkaavat itselleen kymmenen pientä paperilappua, joihin jokaiseen merkitään 
1€. Oppilas valitsee pöydälleen jonkin koulutarvikkeen / esineen, jonka voisi leikisti 
myydä. Oppilas myös keksii hinnan tuotteelleen ja tekee hintalapun (1€-10€). 
Kun tuotteet ja hinnat ovat valmiina, luokassa saa lähteä hieromaan kauppaa luokka-
kavereiden kanssa. Aluksi voi myös jäädä oman kauppapöytänsä ääreen odottamaan 
ostajaa. Hinnoista saa tinkiä ja antaa alennusta. Kun saa ostettua jonkin tuotteen, 
se laitetaan omalle pöydälle ja hinnoitellaan haluamallaan tavalla. 
Yritetään käydä kauppaa niin, että rahat riittävät tai rahamäärä mahdollisesti jopa kasvaa.

Säästövinkkejä

Jakaudutaan pienryhmiin. Ryhmät saavat hetken miettiä eri tapoja säästämiseen. 
Esitetään tai kerrotaan muille ideoita vuoronperään, yksi ryhmä kerrallaan.
Kuinka monta erilaista säästövinkkiä keksimme?

Jos saisin paljon rahaa...

Oppilas keksii, mitä tekisi, jos yhtäkkiä saisi paljon rahaa. Oma idea kerrotaan oman 
ryhmän muille oppilaille. Ryhmä päättää, minkä idean tai ideoiden yhdistelmän valitsee ja
suunnittelee pysäytetyn kuvan aiheesta. Kuvalle tulee myös keksiä kuvateksti ja päättää,

kuka ryhmästä kuvatekstin sanoo. Aluksi kuva esitetään muille, jotka saavat yrittää 

arvata, mistä kuvassa on kyse. Lopuksi ryhmä kertoo kuvatekstin.

Minun yhteisöni

Liikutaan luokassa kävellen. Rakennetaan 3-4 oppilaan kanssa pikapatsas opettajan sanoman
aiheen mukaan (esim. perheen lomamatka, koripallojoukkue, luokkakuva, koulun joulujuhla,
some). Puretaan patsas, jatketaan kävelyä luokassa ja odotetaan open seuraavaa aihetta.

Kuinka voin palvella?

Työskennellään pareittain. Toinen oppilaista on palvelija, joka kysyy pariltaan:
”Kuinka voin palvella?” Toinen keksii tavan ja palvelija toteuttaa parhaansa mukaan
parinsa toivomuksen.

Noudata sääntöjä

Jaetaan luokka muutaman oppilaan ryhmiin, jotka sopivat yhden säännön, jota ryhmässä
tulee noudattaa (esim. kun ryhmän jäsen puhuu, muiden ryhmäläisten tulee heiluttaa kädellä
toista korvaansa / ryhmän jäsenet liikkuvat hyppimällä yhdellä jalalla / ryhmän jäsenet
puhuvat muille ylikohteliaasti...). Pidetään tavallinen oppitunti, jonka aikana kukin ryhmä osallistuu tunnin työskentelyyn noudattaen oman ryhmänsä sääntöä. Keskustellaan tunnin lopussa huomioista ja ryhmien erilaisista säännöistä.

Anna palautetta

Toinen pareista esim. piirtää paperille ja toinen seuraa vierestä. Seuraaja joko

a) kehuu ja kannustaa piirtäjää tai b) antaa piirtäjälle rakentavaa kritiikkiä. Keskustellaan lopuksi, miltä palautteen antaminen ja saaminen tuntui.

Pidetään puhe

Keksitään yhdessä puheiden aiheita (esim. kouluruoka, kokeet, harrastus, kesä, luonnonsuojelu, karkit, joulu). Kirjataan taululle sanoja, joita aiheista tulee mielen. Arvotaan vapaaehtoisille jokin aiheista. Pidetään pieniä puheita keksityistä aiheista. Taululla olevia sanoja voi käyttää halutessaan puheensa tukisanalistana.

Meidän kaupunki

Keskustellaan yhdessä, millaisia paikkoja ja rakennuksia meidän kaupungistamme voisi löytyä. Ryhmitellään ja kirjataan paikat otsikoiden ”kuntapalveluita tai yrityksiä” alle. Sovitaan yhdessä, kuinka paljon palvelut maksavat (esim. koulu 1 000 000€, puisto 200 000€, sairaala 5 000 000€) ja kuinka paljon yritykset tuottavat vero-, vuokra-, ym. muita tuloja kaupungille (esim. jäätelökioski 100 000€, sähkölaitos 1 000 000€, kauppa 500 000€). Sovitaan myös hinta tieverkostolle eli kuinka paljon maksaa pala tietä (esim. 50 000€) kaupungin eri paikkojen välillä.

Valitaan seuraavaksi, mitkä palvelut ja yritykset kaupunkiimme tulevat. Kaupungin tulisi pystyä maksamaan asukkailleen tarjottavat palvelut eri yritysten kaupungille tuomilla tuloilla (esim. puiston rakennuskulut voi maksaa vaikka vuokraamalla tontit kahdelle jäätelökioskille). Suunnittelussa tulee huomioida myös teiden rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Tavoitteena on siis rakentaa kaupunki, jonka rahat riittävät ilman lainaa pankista.
Kun budjetti on valmis, piirretään valitut paikat / kohteet paperille ja leikataan irti. Tienpätkät voi esim. askarrella ruskeasta tai mustasta paperista. Rakennukset ja tiet sommitellaan ja kiinnitetään luokan seinälle. Keksitään yhdessä meidän kaupungillemme nimi.

Uusia ammatteja

Kirjoitetaan lapuille erilaisia, tuttuja ammatteja. Jakaudutaan joukkueisiin. Yksi oppilas lukee lapun ja alkaa esittää lapun ammattia. Se joukkue, joka arvaa oikein, saa pisteen. 

Seuraavaksi joukkueessa keksitään aivan uusi ammatti ja suunnitellaan lyhyt esitys, jossa selviää, mitä ammatissa tehdään. Muut yrittävät arvata, mistä uudesta ammatista on kyse. Kerrotaan lopuksi uuden ammatin nimi ja työtehtävät. Hyvistä vastauksista ja ammattien nimistä annetaan pisteitä.

Vahvuuskone

Keksitään yhdessä erilaisia vahvuuksia ja kirjataan niitä taululle (esim. kohteliaisuus,
rohkeus, auttavaisuus, reiluus, positiivisuus, suvaitsevaisuus, luovuus, rehellisyys).
Yksi oppilaista tulee taululle ja laittaa vahvuuskoneen päälle sanomalla ääneen yhden
vahvuuksista. Muut luokan oppilaat ”vahvistuvat” ja alkavat esittää vieruskaverilleen
sanottua vahvuutta. Keskustellaan leikin lopuksi, miltä tuntui olla esim. rehellinen ja
mikä vahvuuksista oli oma suosikki.

Haetaan töitä

Oppilaspari päättää työn / ammatin, johon haluavat hakea. Pari suunnittelee ja kuvaa
yhdessä korkeintaan minuutin mittaisen videohakemuksen, jossa kertovat vahvuuksistaan ja
miksi olisivat hyviä työssään. Haettavaa työtä / ammattia ei kuitenkaan hakemuksessa
mainita. Katsotaan videohakemukset ja yritetään arvata, mihin työhön kukin pareista hakee.
Videon sijaan hakemuksen voi myös esittää toisille oppilaille.

Suosittelupuhe

Oppilas päättää, mihin työpaikkaan aikoo hakea (esim. poliisi). Otetaan parit. Esitellään
parille oma  tavoiteammatti. Suunnitellaan parille suosittelupuhe eli kerrotaan parille,
miksi juuri hän olisi hyvä haluamaansa ammattiin.

Työhaastattelu

Sovitaan yhdessä muutama ammatti (esim. poliisi, kokki, opettaja, myyjä). Mietitään yhdessä
ja kirjataan taululle, millaisia ominaisuuksia ja taitoja tarvitaan valituissa ammateissa.
Luokasta valitaan vapaaehtoisia oppilaita esittämään työnhakijoita. Loput oppilaat jaetaan
3-4 oppilaan ryhmiin esittämään työhaastattelijoita. Jokaista ammattia kohtaan tarvitaan
ainakin yksi haastatteluryhmä. Haastatteluryhmät keksivät ja kirjaavat muistiin 5 kysymystä,
joilla pyrkivät saamaan selville työnhakijan soveltuvuuden haettavaan työhön. Yksi
kysymyksistä voi olla esim. ”Miksi juuri sinut tulisi valita tähän työhön?” Työnhakijat taas
valmistautuvat haastatteluun esim. miettimällä vahvuuksiaan ja kirjaamalla muistiin taitojaan
ja erityisosaamistaan. Kun valmistelut on tehty, työnhakijat kiertävät jokaisen haastattelu-
ryhmän tentattavana. Kierroksen päätyttyä haastatteluryhmät kertovat, ketkä tulivat
valituiksi töihin. Keskustellaan lopuksi vielä yhdessä, millaiset seikat vaikuttivat valintoihin.

Työtodistus

Tutustutaan yhdessä tyhjään työtodistuspohjaan (esim. yrityskylän työtodistus).
Jakaudutaan ryhmiin, joissa jokaisessa valitaan yksi kirjuri ja monta keksijää.
Keksijät sanovat sanoja vuoronperään eli tuottavat työtodistukseen täytettävät
tekstit sana kerrallaan. Kirjuri kirjaa sanellut sanat työtodistukseen. Verrataan
lopuksi täytettyjä työtodistuksia.

Yritysleikki

Päätetään mitä yrityksiä luokkaan perustetaan (esim. kauppa, leffateatteri, pankki,
vakuutusyhtiö, tehdas, lääkäriasema) ja missä ammateissa yrityksissä työskennellään
(esim. johtaja, myyjä, pankkivirkailija, lääkäri, suunnittelija, tutkija, asentaja).
Keskustellaan myös ammattien erilaisista työtehtävistä ja niiden haastavuudesta sekä
sovitaan kuinka suurta palkkaa eri työtehtävissä ansaitaan.

Jaetaan oppilaat eri firmoihin ja ammateihin. Yrityksen työntekijät keksivät firmalleen nimen
ja tekevät firmalleen logon sekä sloganin (esim. ”lähiruokaa lähikaupasta”). Firmassa
keksitään tuotteita / palveluita, joita yritys myy. Sovitaan työnjaosta ammattien kesken sekä
suunnitellaan ja tehdään mainoksia sekä myyntipuheita, joiden avulla yrityksen tuotteet /
palvelut saadaan parhaalla mahdollisella tavalla myydyksi. Firmat valmistavat tuotteita
esim. piirtämällä ne paperille tai tarjoavat palveluja esim. järjestämällä työpaikkaliikuntaa,
esityksiä, koulutuksia).

Jokainen yritys lainaa pankista alkupääomaa esim. 500€, joka merkitään muistiin
kirjanpitovihkoon. Firman jäsenten tulee pitää kirjaa taloudesta eli merkitä
kirjanpitovihkoon kaikki yrityksen tulot ja menot. Kun yritys saa jonkin tuotteistaan /
palveluistaan myydyksi, merkitään kirjanpitoon hankittu tulo. Kaikille yrityksen
työntekijöille tulee myös maksaa palkkaa. Palkanmaksu tapahtuu opettajan ilmoittamana
hetkenä, jolloin firman kirjanpitoon merkitään työntekijöiden yhteenlasketut palkat
kulujen kohdalle. Mikäli firma tarvitsee lisää rahaa, voi sitä käydä lainaamassa pankista.
Laina on myös leikin kuluessa maksettava takaisin, jolloin siihen lisätään 10% korko.

Yritysleikin aikana työntekijät siis suunnittelevat, mainostavat ja valmistavat yhdessä

tuotteitaan ja palveluitaan. Työntekijät vierailevat myös muissa yrityksissä ja ostavat

firmalleen erilaisia tuotteita.  Jokaisen firman tavoitteena on tehdä voittoa.

Leikin lopussa tarkastellaan yrityksen kirjanpitoja ja keskustellaan, kuinka firman

”pyörittäminen” sekä yhteistyö ja kaupankäynti muiden kanssa sujui.

MUSIIKKI

NIMIRYTMIT

Opetellaan ryhmäläisten nimiä piirissä. Jokainen sanoo vuorollaan oman nimensä ja taputtaa keksimänsä rytmin, jonka muut toistavat. Jokaisen nimen ja sitä seuraavan rytmin aikana ehditään laskea neljään. Käydään kaikkien nimet läpi ja tämän jälkeen mennään kierrosta ympäri nopeammalla vauhdilla.

NIMI JA LIIKE - NIMI JA ÄÄNI

Ollaan ringissä ja opetellaan ryhmäläisten nimiä. Jokainen sanoo oman nimensä ja liittää nimeensä liikkeen sekä äänen, jotka muut toistavat. Käydään kaikkien nimet läpi ja tämän jälkeen mennään rinkiä läpi nopeammin ja nopeammin.

HYMINÄ JA HILJAISUUS

Osallistujat menevät eri puolille tilaa ja laittavat silmät kiinni. Opettaja käy koskettamassa yhtä osallistujaa olkapäähän, jolloin hänestä tulee hiljainen osallistuja. Opettajan merkistä lähdetään liikkumaan tilassa ja kaikki hymisevät liikkuessaan, ainoastaan opettajan merkkaama oppilas on hiljaa. Kun toinen oppilas kohtaa ja huomaa hiljaa olevan oppilaan, hänkin muuttuu hiljaiseksi. Vähitellen hyminä muuttuu hiljaisuudeksi, kun yhä useampi oppilas hiljenee.
Laulaville oppilaille (esim. kuoro) voi antaa äänen, jota he hyräilevät liikkuessaan. Moniäänisyyttä voidaan harjoitella, kun ope antaa alkuääniksi esim. duurikolmisoinnun ääniä (do-mi-so).

IHMETUOLI - soittimet

Oppilas istahtaa ihmetuoliin ja valitsee mielessään jonkin soittimen (esim.musaluokan
soittimista tai valkokankaalle heijastetuista soittimien kuvista). Oppilas esittää valitsemansa
soittimen soittamista. Muut arvaavat, mistä soittimesta on kyse.

LAIVA ON LASTATTU 

Valitaan aihe (esim. soittimet, eläinlaulut jne). Luetellaan yksi oppilas kerrallaan aiheeseen
sopivia sanoja. Aloitetaan sanomalla:

- Laiva on lastattu...

ARVAA KUKA? 

Yksi oppilas menee luokan eteen tai keskelle ja alkaa esittää jotain kaikkien tuntemaa
laulajaa, räppärit, bändiä ym. Muut yrittävät arvata, kuka henkilö tai bändi on. Luokan
taululle voidaan kirjoittaa tai heijastaa kuva esim. muutamasta tunnetusta laulajasta ym,
joista esitettävä julkkis tulee valita.  

SUOHONLAULU

Opettaja haastaa oppilaat suohonlauluun. Sovitaan yhdessä kaikille mahdollisimman tuttu
laulu. Harjoitellaan laulusta tutuin kohta esim. kertsi. Oppilaista kaksi tulee tuomareiksi,
jotka istuvat selin toisiinsa nähden opettajan ja oppilaiden välissä. Yhteislaulu alkaa ja
tuomarit kuuntelevat laulusuorituksia tarkoilla korvilla, joista toinen osoittaa opea ja toinen
oppilaita. Kun laulu loppuu, tuomarit osoittavat kädellään siihen suuntaan, josta “paras”
laulu kuului. Jos laulaminen oli tuomarin mielestä tasavahvaa, osoittaa hän molempia
joukkueita. Kyse ei siis tietenkään ole huuto- tai voimakkuuskilpailusta vaan laulamisesta,
jossa on tunnistettava melodia ja sanat. Se joukkue, joka saa aikaisemmin kolme pistettä,
voittaa ja toinen joukkue on laulettu suohon.

RYTMISALAATTI (beatbox)

Harjoitellaan oppilaiden kanssa tahdin mittaisia rytmejä. Ope jakaa jokaiselle oppilaalle
yhden rytmeistä paperilapulle kirjoitettuna. Samanlaiset rytmit on kirjoitettu samanväriselle
paperille. Oppilaat ovat luokassa parin kanssa vierekkäin, yhdessä parissa pitää aina olla kaksi
eriväristä lappua.

Rytmit ovat seuraavat:
1) taa, tauko, ti-ti, tauko (keltainen), rytmisana äänne "p"
2) tauko, taa, tauko, taa (vihreä), rytmisana äänne "t"
3) ti-ti, ti-ti, ti-ti, ti-ti (punainen), rytmisana äänne "ts"
4) taa, ti-ti, taa, taa (sininen), rytmisana äänne "k"

Kun ope sanoo: "keltaiset" ja "punaiset", kaikki keltaisen lapun oppilaat vaihtavat paikkojaan
toistaen samalla lappunsa rytmiä. HUOM! Vierekkäin tulee päätyä aina kaksi eri väristä rytmiä.
Jos ope sanoo: "beatbox", kaikkioppilaat vaihtavat paikkaa. Oppilaat aloittavat oman rytminsä parin kanssa open lähtölaskennan jälkeen
yhdenaikaisesti, ope voi toimia tarvittaessa metronomina tai säestää. Samalla kun parit
toistavat rytmejään, luokan täyttää oppilaiden yhdessä ilmoille beatboxaama rytmimaisema.

KUN ON OIKEIN PIENI - peukaloiset

Harjoitellaan musiikintunnilla Hannele Huovin runoon Soili Perkiön säveltämää laulua
"Kun on oikein pieni". Laulu esitetään peukaloiskuorona, jolloin jokainen laulaja saa
piirtää kasvot peukalolleen, joka liikkuu kauniisti, kauniin yhteislaulun mukana.

"Kun on oikein pieni, voi lentää linnun untuvalla..."


Keksitään ja kokeillaan erilaisia asoita, joita voi tehdä, kun on oikein pieni
(esim. liihotellaan untuvalla, heilutaan heinän varressa, istutaan lumihiutaleella ja
lennetään tuulen mukana). Kun ope kiihdyttää soiton tempoa, voi peukloiset tanssia
vauhdikasta peukaloispolkkaa.

JÄTTILÄISET - Kun on oikein suuri

Kun kerran on leikitty peukaloisia, tuntui luontevalta kokeilla myös, miltä
tuntuisi olla valtavan suuri. Ennen kuin annetaan oppilaiden venyä jättiläisiksi, ope ohjeistaa,
että jokaisen jättiläisen jalkojen tulisi koskettaa koko leikin ajan luokan lattiaa.
On melkoisen tavallista, että oppilas heittäytyessään leikin vietäväksi, saa jossain vaiheessa
idean nousta tuolilleen tai pulpetilleen seisomaan. Ja varsinkin tässä tapauksessa, kun
oli tarkoitus kasvaa todella suureksi. Keksitään ja ideoidaan yhdessä sanat "Kun on oikein suuri"
-lauluun. Hoilotetaan yhdessä ja möreästi maailman suurimmassa jättiläiskuorossa esim.

"Kun on oikein suuri, voi haukata pilvenhattaroita.

Kun on oikein suuri, voi kuuhun asti tehdä loikan."

MIKÄ JOULULAULU? 

Valitaan kaikille tuttuja joululauluja. Vaihtoehtoisesti voi käyttää myös soittolistaa, joka
löytyy osoitteesta: http://musatunneille.blogspot.fi/2014/11/joululauluja.html Oppilaat
valitsevat pienryhmissä jonkin joululauluista ja tutustuvat laulun sanoitukseen. Laulun
sanoista valitaan yksi tai kaksi lausetta (esim. ”porsaita äidin oomme kaikki, oomme kaikki...).
Lauseen perusteella harjoitellaan pieni pantomiimiesitys. Esitetään pantomiimit muille ja
katsojat yrittävät arvata, mistä joululaulusta on kyse. Jos arvaaminen on liian vaikeaa,
voidaan esitetystä lauseesta paljastaa tarvittava määrä sanoja. Lauletaan lopuksi esitetty
laulu.

KAIKU 

Saatko kaiun laulamaan? Oppilas yrittää keksiä laulun, jonka uskoo mahdollisimman monen
luokkakaverin osaavan laulaa. Oppilas alkaa laulamaan (esim. kertsiä) ja kaikki ne oppilaat
liittyvät lauluun, jotka osaavat kyseisen laulun. Lasketaan lopuksi, kuinka monta oppilasta
lauluryhmässä oli.

LAULUHAASTE

Muodostetaan vähintään kaksi joukkuetta. Keksitään lauluille aihe (esim. eläimet). Ryhmät
alkavat vuoronperään laulamaan lauluja, joissa esiintyy keksittyyn aiheeseen liittyvä sana
(esim. Jänis istuu maassa, Ihahaa, Kettu juoksi yli järven, Elefanttimarssi). Seuraavan laulun
keksimiseen ja aloittamiseen on sovittu aika (esim. 15sek). Mikäli laulu ei starttaa sovitussa
ajassa, vuoro siirtyy seuraavalle. Yksi ryhmäläinen voi aloittaa laulun, mutta ryhmästä pitää
vähintään kahden oppilaan osallistua lauluun. Ryhmä saa extrapisteen, jos kaikki osallistuvat
lauluun. Myös esityksen tyylillä (esim. koreografialla) voi kerätä bonuspisteitä. Ryhmä, joka
keksii viimeisen laulun, saa kaksi lisäpistettä. Ope laskee pisteet ja seuraa aikaa.

LAULA PERÄSSÄ  

Lauletaan jotain tuttua laulunpätkää kaikulauluna. Aluksi  ope laulaa ja oppilaat laulavat
saman kaikuna. Vaihdetaan laulun tyyliä ja tyylilajeja (esim. balladi, tango, rock, rap,
sopraano, basso) tai (hitaasti, nopesti, voimistuen, hiljentyen) tai (rohkeasti, pelokkaasti,
väsyneesti, ylipirteästi, vihaisesti, rakastuneesti).

RÄP-BATTLE 

Keksitään aluksi räppisanoja, jotka "rimmaa". Kirjoitetaan sanat taululle. Keksi ja räppää
lause, joka päättyy räppisanaan. Kuka keksii viimeisen räpin? 

LINTUKARAOKE

Etsitään tietoa ja kuunnellaan suolintujen laulua esim. netistä / YouTubesta. Harjoitellaan /
imitoidaan laulua. Esitetään linnunlaulua muille, jotka arvaavat, mistä linnusta on kyse
(linkki, lintukaraoke) https://www.youtube.com/playlist?list=PLP43Lq_A2jmZdg4DFvGbFL8ldNuTw-Qc3

ÄÄNIMAISEMAT 

Millaisia ääniä kuulet metsässä? Entä kaupungissa tai meren rannalla? Suljetaan silmät ja
tehdään aluksi ääniä, jotka voisivat kuulua metsässä. Muutetaan äänimaisema vähitellen
jännittävämmäksi, öisen, hieman pelottavan metsän ääniksi. Kokeillaan samaa kaupungin
äänillä sekä merenrannan äänillä. Keskustellaan lopuksi, mitä kuultiin ja miltä tuntui.

ÄÄNI - PATSAS 

Keksitään ja harjoitellaan tai etsitään YouTubesta erilaisia ääniä. Osa oppilaista tulee luokan
eteen ja kuuntele jonkun äänistä (esim. linnunlaulua, kellon tikitys, kilpa-auto...). Oppilas j
ähmettyy patsaaksi kuulemansa äänen perusteella. Verrataan patsasta ja ääntä sekä
keskustellaan yhdessä muiden kanssa.

LAULU & RÄP -HIPPA

Sovitaan pelialue ja valitaan hippa. Leikissä saa liikkua kävellen ja hippa ottaa kiinni
koskettaen esim. selkään tai olkapäähän. Kiinnijäänyt oppilas jähmettyy paikoilleen ja
miettii mielessään jotain laulua tai räppiä. Kun pelastaja eli vapaana oleva leikkijä pysähtyy
jähmettyneen oppilaan eteen, alkaa jähmetetty laulamaan tai räppäämään biisiä. Kun
pelastaja liittyy lauluun / räppiin, jähmetetty vapautuu takaisin leikkiin. Voidaan tehdä
myös niin, että pelastaja päättää laulun / räpin ja jähmetetty vapautuu, kun liittyy esitykseen.

Hippa ei saa koskettaa laulavia / räppääviä oppilaita kesken pelastusesityksen.

TANSSIHIPPA

Leikki etenee kuten laulu ja räp -hipassa. Pelastaminen / pelastautuminen tapahtuu tanssimalla.

LAVATANSSIT

Valitaan muutama luokan suosikkibiisi. Ope etsii biisit YouTube:sta. Sovitaan, mikä biiseistä on ”jähmy” ja mikä on ”peili”. Kun musiikki alkaa soida, oppilaat lähtevät liikkeelle paikoiltaan open ohjeiden mukaan (esim. kävellen, hiipien, pomppien, tanssien…). Kun musa loppuu, istahdetaan lähimmälle tyhjälle tuolille. Jos soiva biisi on ”jähmy”, kaikki jähmettyvät paikoilleen. Jos taas soimaan lähtee ”peili”, valitaan läheltä pari ja matkitaan toisen liikkeitä.

OHITANSSI

Jaetaan osallistujat kahteen ryhmään. Valitaan henkilöt ja heille tunnetilat. Molemmat
ryhmät keksivät 3 liikettä / asentoa, jotka kuvastavat henkilöiden tunnetilaa. Liikkeet
yhdistetään tanssiksi / liikesarjaksi hitaasti liikkuen: askel, liike 1, askel, liike 2, askel, liike 3,
askel, liike 1 jne. Ryhmät lähtevät liikkeelle luokan reunoista ja liikkuvat toisiaan kohti.
Ohitanssissa kaksi tunnetta ohittavat toisensa musiikin tahdissa.

TEHDÄÄN BÄNDI

Oppilas päättää omassa mielessään, mitä soitinta aikoo esittää. Opettajan merkistä oppilaat
lähtevät liikkumaan luokassa esittäen samalla valitsemaansa soitinta. Etukäteen voidaan sopia
tehdäänkö esittäminen äänellä vai äänettömästi pantomiimina. Oppilaat pyrkivät löytämään
muut samat soittimet eli hakeutumaan ryhmään, jossa on esim. vain rumpuja. Leikki muuttuu
hieman vaikeammaksi, jos samaan ryhmään ei saa liittyä kuin yksi kutakin soitinta. Lopulta näin
syntyneet bändit voivat esittää muille musaesityksen ilman varsinaisia soittimia esim.
ilmakitaroilla ja mielikuvitusrummuilla.

PONILEIKKI 

Oppilaat seisovat piirissä ja piirin keskellä laukkaa (liikkuu) yksi oppilaista. Kaikki oppilaat
laulavat:

"Tuolta ne saapuvat poneillansa, pienillä lihapulla poneillansa. Tuolta ne saapuvat poneillansa,
suoraan meitä kohti.”

Piirin keskellä laukkaava oppilas pysähtyy jonkun luokkakaverinsa kohdalle, jonka kanssa he
pomppivat aluksi kasvokkain, vierekkäin ja seläkkäin.

Kaikki oppilaat laulavat:

”Vatsa, vatsa, vatsaa vasten,

kylki, kylki, kylkeä vasten,

peppu, peppu, peppua vasten,

sitten he tekevät näin:

Hei!"

Kun laulussa päästään huudahdukseen: Hei! oppilaspari läpsäyttää kätensä vastakkain.
Laulu lähtee alusta ja yhdessä hypelleet oppilaat lähtevät liikkumaan piirissä eli "ponien" määrä
tuplaantuu joka kierroksella. Leikkiä voi leikkiä myös muilla eläimillä esim. possuilla, apinoilla,
kissoilla... Käsien yhteen läpsäisyn sijaan voi myös halata., kätellä jne... HUOM! Ensimmäisellä
laulurivillä sanan lihapulla sijaan on kuultu laulettavat myös lihavilla tai usein myös ihanilla.

SOOMAKAROONE 

1. mennään piiriin ja laitetaan kädet eteen

2. joku aloittaa läpsäisemällä viereisen oppilaan käteen

3. "viereinen" läpsäisee toiseen käteensä ja sen jälkeen viereisen oppilaan käteen

4. samaan aikaan lauletaan:

"Soomakaroone, tiienmarosse,

tiien, tiien, put, put, put"

ja sanoilla "put, put, put" läpsäistään 3 kertaa

5. Laulu jatkuu näin (englanniksi laskien):

"tiien, tiien, put, put, put, 

1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10"

6. se kehen osuu "ten" menettää sen käden, johon läpsäisy osuu

7. jos osuu molempiin käsiin, häviää

8. jos käteesi on osumassa läpsäys numerolla "ten", voit yrittää väistää ja laittaa kätesi selän
taakse

LUETAAN NUOTTEJA

Opettaja kertoo oppilaille, että tällä tunnilla harjoitellaan nuottien lukemista. Ope piirtää
taululle viivan, joka esittää sävellystä. Sävellyksessä on selkeät aloitus- ja  lopetuskohdat,
loivia kaarteita, tiukkoja mutkia, pisteviivaa, teräviä kulmia, ”syheröitä” sekä silmukoita.
Viiva kulkee korkealla ja matalalla ja välillä se on ohut ja välillä paksu. Sävellykseen voidaan
sisällyttää myös oppilaiden aiemmin oppimis nuotteja ja taukoja. Opettaja kuljettaa kynää
”sävellysviivaa” pitkin ja oppilaat tuottavat sävellyksen eri kohtiin sopivia ääniä. Vaihdellaan
sävellyksen esitysnopeutta ja kokoonpanoja (soolo, duetto, kvartetti, koko ryhmä).

OMAT SÄVELLYKSET

Oppilaat tekevät pareittain tai pienryhmissä omat sävellykset piirtäen ne paperille.
Sävellyskuvio / -viiva esitellään muille. Säveltäjät johtavat omien sävellystensä esitykset.
Muut oppilaat tuottavat sävellyksen äänet.

KAPELLIMESTARI

Oppilaille jaetaan mielikuvitussoittimet. Orkesteri jakautuu soittimen mukaisiin ryhmiin
(esim. kitarat, rummut, pianot, viulut, huilut). Testataan aluksi soittimia äänettömästi yksi
ryhmä kerrallaan. Sitten tehdään sama juttu, mutta oppilas saa tuottaa soittimelleen äänen
suullaan. Yksi oppilaista valitaan kapellimestariksi. Hän johtaa orkesteriaan, käynnistelee ja
pysäyttää sekä koventaa ja hiljentää soitinryhmiä. Keskustellaan syntyneestä sävellyksestä.
Vaihdetaan kapellimestaria.

TAITEILIJA JA LASISEINÄ

Muodostetaan kuoro, yksi taiteilija asettuu kuoron eteen. Kuoron ja taiteilijan väliin voi
kuvitella lasiseinän. Taiteilija ottaa näkymättömällä siveltimellä näkymättömästä paletista
äänen esim. ssss. Taiteilija maalaa siveltimellä lasiseinään erilaisia kuvioita ja kuoro laulaa
ssssss… taiteilijan siveltimen mukaan. Sävelkorkeus nousee ylhäältä maalatessa ja madaltuu
siveltimen liukuessa alas lasiseinää pitkin. Taiteilija voi välillä vaihtaa äännettä
(rrr, ooo, mm jne.). Siveltimellä voi tehdä aaltoja, kiemuroita, pisteitä ym. ja kuoro seuraa
äänellään taiteilijan sivellintä. Taiteilija voi jakaa ryhmän kahtia ja ohjata toista ryhmää
toisella kädellä ja toista ryhmää toisella.

LIIKUNTA

IHMETUOLI - urheilulajit

Oppilas istahtaa ihmetuoliin ja valitsee mielessään jonkin urheilulajin (esim. valkokankaalle heijastetuista urheilukuvista. Oppilas esittää valitsemaansa urheilulajia. Muut arvaavat, mistä urheilusta on kyse.

ARVAA KUKA?

Yksi oppilas menee piirin keskelle ja alkaa esittää jotain tunnettua urheilijaa. Muut yrittävät arvata, kuka henkilö tai mistä lajista on kyse. Luokan taululle voidaan kirjoittaa tai heijastaa kuvia esim. muutamista tunnetuista urheilijoista, joista esitettävä julkkis tulee valita.  

LUOKKAFORMULAT

Perustetaan formulatallit, joissa on 4-5 oppilasta. Keksitään talleille nimet. Sovitaan ajojärjestys tallin sisällä ja se kuka tai ketkä ajavat kaksi kierrosta (eli suorittavat kaksi tehtävää). Ryhmät asettuvat valitsemansa järjestyksen mukaisiin riveihin luokan seinustoille.

Tehtävät suoritetaan ryhmissä mahdollisimman nopeasti järjestyksessä, yksi oppilas kerrallaan. Kun oppilas on suorittanut tehtävänsä, hän viittaa ja jähmettyy paikoilleen. Kierroksen nopein tiimeistä saa 3 pistettä, kakkostiimi 2 pistettä ja kolmanneksi tullut tiimi 1 pisteen. Pelataan useita kierroksia ja lasketaan tiimien pisteet yhteen.

Tehtäviä: 

- luettele a) eläimiä, b) e-kirjaimella alkavia sanoja, c) yhdyssanoja, d) verbejä, e) satuhahmoja, f) 4-kertotaulun vastauksia, g) parittomia lukuja, h) kulkuvälineitä, i) kuukausia

- käy kyykyssä ja hyppää ilmaan, taputa 5 kertaa, pyörähdä ympäri, tee kuperkeikka, tee 3 vatsaa tai punnerrusta, käy mahallaan lattialla ja nouse ylös jne

REITTIOHJE

Oppilaat suunnittelevat reittiohjeen omalta paikaltaan jonkun luokkakaverin paikalle. Reittiohjeessa on 4-5. ohjetta liikkumiseen (esim. liiku kaksi paikkaa oikealle, jonka jälkeen liiku viisi paikkaa taakse. Siirry vasemmalla olevaan pöytäryhmään, josta liikut vielä eteenpäin kolme paikkaa.). A) Oppilaat kuuntelevat ohjeet omilta paikoiltaan ja yrittävät saada ohjeiden perusteella selville, kenen luokse reitti päättyy. B) Oppilaat liikkuvat ohjeiden mukaisesti aloittaen omalta paikalta. Katsotaan, kenen luokse reitti johtaa.

LUOKKASUUNNISTUS

Piirretään luokan kartta. Jaetaan oppilaat ryhmiin. 

1. Jokainen ryhmä suunnittelee luokkaan rastin paikan, jonka käy kertomassa opelle. Merkitään rastit luokkakarttaan. Ope laittaa välitunnin aikana rasteille pieniä esineitä esim. eri värisiä koulukyniä ja merkitsee värikoodit karttaan. Jaetaan kartat ja aloitetaan suunnistus (HUOM! rastit tulee jättää paikoilleen, jolloin kaikki voivat ne vuorollaan löytää.
2. Jokainen ryhmä valitsee luokasta / koulun käytäviltä muutaman rastin paikan, joista käy ottamassa lähikuvan. Kuvat jaetaan opelle ja poistetaan omasta kännykästä. Ope pyytää ryhmän kerrallaan luokseen ja näyttää jonkun oppilaiden ottamista kuvista. Ryhmän tulee etsiä rastin kohde, ottaa siitä kuva ja näyttää opelle.

LATTIA ON LAAVAA

Liikutaan luokassa niin, että kosketetaan vain tuoleja ja pöytiä. Myös luokan lattialla lojuviin papereiden ja vihkojen päälle saa astua. Liikkuminen tulee olla todella rauhallista (ei kiirettä, ei tönimistä, ei hyppyjä esineestä toiselle!). Lattiaan kosketuksen jälkeen tulee palata omalle paikalle. Niitä paikkoja, joilla istuu oppilas, ei saa käyttää kiipeilyyn.

LIIKUNNASSA TÄNÄÄN... 

Valitaan aiheeksi urheilulajit. Aloitetaan sanomalla: ”Liikunnassa tänään on...” ja lisätään aiheeseen sopiva sana (esim. jalkapallo, lipunryöstö, luistelu). Esitetään jotain sanaan liittyvää asiaa hetki yksin tai yhdessä luokkakaverin kanssa (esim. piruetti, pallon syöttely).

MUUTTOPÄIVÄ - SATEENKAARI

Liikuntatunnilla voi kokeila alunperin muuttopäivä -nimellä kulkenutta leikkiä, jota varioidaan muistuttamaan hedelmäsalaattia. Merkitään joukkuenauhoilla kentälle sinisiä, punaisia, keltaisia ja vihreitä "pesiä" muutaman metrin etäisyydelle toisistaan. Jokaisen pesän luo tulee kaksi oppilasta. Oppilaiden varpaankärjet tulisi koskettaa pesän eli maassa olevan nauhan reunaa. Kun ope sanoo jonkun pesän värin, esim. "keltainen", kaikkien keltaisissa pesissä olleitten oppilaat muuttavat toiseen, juuri vapautuneeseen pesään. Sateenkaari -huudolla kaikki oppilaat irtautuvat pesistään ja muuttavat toiseen. Leikkiä voi kokeilla erilaisilla liikkumistavoilla: kävellen, hölkäten, hiipien kuin kissat, pomppien kuin puput, suurena kuin jättiläiset, pienenä kuin puolukat, leijaillen kuin höyhenet jne.

DANCE
YouTube on pullollaan konsolipelaajien nettiin lataamia tanssipelivideoita (esim. Just Dance). Videon heijastamalla luokan valkokankaalle saa koko luokalle tanssiopettajan, jonka mallin mukaan voi yhdessä tanssia oppilaiden lempibiisejä.

LAVATANSSIT

Valitaan muutama luokan suosikkibiisi. Ope etsii biisit YouTube:sta. Sovitaan, mikä biiseistä on ”jähmy” ja mikä on ”peili”. Kun musiikki alkaa soida, oppilaat lähtevät liikkeelle paikoiltaan open ohjeiden mukaan (esim. kävellen, hiipien, pomppien, tanssien…). Kun musa loppuu, istahdetaan lähimmälle tyhjälle tuolille. Jos soiva biisi on ”jähmy”, kaikki jähmettyvät paikoilleen. Jos taas soimaan lähtee ”peili”, valitaan läheltä pari ja matkitaan toisen liikkeitä.

TANSSIHIPPA 

Sovitaan pelialue ja valitaan hippa. Leikissä saa liikkua kävellen ja hippa ottaa kiinni koskettaen esim. selkään tai olkapäähän. Kiinnijäänyt oppilas jähmettyy paikoilleen ja miettii mielessään jotain tanssiliikettä. Kun pelastaja eli vapaana oleva leikkijä pysähtyy jähmettyneen oppilaan eteen, alkaa jähmetetty tanssimaan. Kun pelastaja liittyy tanssiin, jähmetetty vapautuu takaisin leikkiin. Voidaan tehdä myös niin, että pelastaja aloittaa tanssin ja jähmetetty vapautuu, kun liittyy esitykseen.

Hippa ei saa koskettaa tanssivia leikkijöitä kesken pelastusesityksen.

SEURAA JOHTAJAA 

Oppilas keksii liikkeen, jonka uskoo mahdollisimman monen luokkakaverin osaavan tehdä. Oppilas tekee liikkeen (esim. nostaa molemmat kädet ylös, menee kyykkyyn) ja kaikki oppilaat toistavat. Tehtävä vaikeutuu, kun yksittäisiä liikkeitä yhdistetään liikesarjoiksi. 

VENYTTELYKISA

Tehdään 2-4 oppilaan joukkueet. Joukkueet keksivät mahdollisimman monta erilaista venyttelyä sovitussa ajassa (esim. 2 min). Joukkueet ohjaavat vuoronperään yhden venyttelyistään muille oppilaille. Jo kertaalleen ohjattua venytystä ei saa tehdä uudestaan. Uusia venytyksiä saa keksiä pelin edetessä lisää. Jatketaan, kunnes kaikki venytykset on kokeiltu. Mikä joukkue keksii viimeisen venytyksen? Keskustellaan lopuksi, mikä oli suosikkivenytys?

PÖYTÄ-CURLING

Tarvitaan taulumagneetteja sekä pulpetti. Osallistujat liu’uttavat taulumagneettia pulpetin toisesta reunasta pöydän pintaa pitkin. Yritetään saada magneetti pysymään pelialueella eli pöydän päällä ja pysähtymään mahdollisimman lähelle pöydän toista reunaa. 

KIRJAIN-CURLING

Piirsimme ja väritimme kirjaimia ympyränmuitoisille lapuille, jotka laminoitiin. Kirjainympyröistä muodostin pikkukoulumme eteisaulaan curlingista tutun maalialueen. Kivinä käytimme sählypalloja. Palloja oli neljää eri väriä, jotta joukkueet erottuisivat toisistaan. Jotta pelissä ei joutunut liian kauan odottamaan vuoroaan, heittopaikalle pääsi yht'aikaa neljä oppilasta vierittämään palloaan kohti maalialueen keskustaa. Lähimmäksi keskustaa pallonsa virittänyt joukkue sai pisteen. Jos pallo pysähtyi kirjainympyrän päälle, joukkueen tuli keksiä sana, jossa oli mahdollisimman monta kyseistä kirjainta. Jokaisesta sanassa olevasta kirjainympyrän kirjaimesta joukkue sai lisäpisteen. Peliä voi pelata myös plussan muotoisella pelikentällä, jolloin pallot lähestyvät kentän keskellä olevaa maalialuetta neljästä eri suunnasta. 

SANAJUMPPA

Kirjain-curlingin lapuilla voi myös leikkiä sanajumppaa, jossa pelaaja/joukkue pyrkii muodostamaan sanoja lattialle levitetyistä kirjainympyröistä. Sanaan kuuluvia kirjaimia pitää pelaajan/pelaajien koskettaa käsillään ja jaloillaan (vrt. Twister). Yksin saa luonnollisesti rakennettua 4-kirjaimisia sanoja ja pareittain käsien ja jalkojen tuplautuessa kasvaa sanat jo 8-kirjaimisiksi.

JOUKKUE

Sovitaan yhdessä 4-6 joukkuelajia, jotka kaikki tunnistavat (esim. jalkapallo, jääkiekko, koripallo, lentopallo, säbä, pesäpallo). Oppilas päättää omassa mielessään, mitä lajia aikoo esittää. Opettajan merkistä oppilaat lähtevät liikkumaan luokassa esittäen samalla valitsemaansa joukkuelajia. Oppilaat pyrkivät löytämään muut saman lajin valinneet eli hakeutumaan ryhmään, jossa on esim. vain jalkapalloiijoita.

UUSIA TALVILIIKUNTALAJEJA
Keksimme yhdessä ulkona vallitsevaan keliin sopivia liikuntalajeja. Lajin tuli olla aivan uusi ja mielikuvituksen käyttö oli sallittua. Oppilaiden ideoinnille ei meinannut tulla loppua ja taulumme täyttyi mitä upeimmista lajeista ja ulkoiluvälineistä alta aikayksikön.

Imuriluistelussa hokkareillaan kiitävä ulkoilija kuljettaa mukanaan kevyttä imuria, jolla saa helposti putsattua roskat pois luistimien terien tieltä. Lumihammasharjalla voi sitten putsata ne kaikista ahtaimmat kohdat, joihin imurilla ei pääse. Mailakiekossa pelaajat tönivät pelivälineenä käytettävää mailaa kohti vastustajan maalia kiekoillaan, kun taas hankihypyssä tehdään uimahyppymäisiä voltteja suoraan lumihankeen. Joku oppilaista kertoi käyneensä edellisenä päivänä luistelemassa ja kertoi, että luistelukentän jään päällä oli noin 5 sentin kerros vettä. Tästä oppilaat keksivät todella osuvan uusioliikuntamuodon, onkiluistelun. Avannon kairaamisen sijaan, luistellessaan heitellään samalla virveliä tai ongitaan mato-ongella. Hauskinta jutusta tekee, se jos iso kala nappaa koukkuun kiinni ja alkaa vetämään luistelijaa pitkin jääkenttää vesihiihdon tyyliin.

Taululle kirjatuista uusista liikuntamuodoista 3-4 oppilaiden ryhmät saivat seuraavaksi ideoida ja harjoitella lyhyet esitykset. Jokainen ryhmä esitti lajinsa muille, jotka yrittivät arvata, mistä lajista oli kyse. Lajeja vielä kokeiltiin yhdessä, jolloin jokainen ryhmä sai opettaa muille lajinsa erityistekniikoita. Jokaiselle lajille keksittiin yhdessä kannustushuudot lajien nimistä muodostettujen rytmien pohjalta (esim. i-mu-ri-luis-te-lu, ti-ti-taa ti-ti-taa). Lopuksi oppilaat vielä piirsivät liikuntalajeistaan kuvat, jotka kiinnitettiin luokan seinälle.

PONILEIKKI

Oppilaat seisovat piirissä ja piirin keskellä laukkaa (liikkuu) yksi oppilaista. Kaikki oppilaat laulavat:

"Tuolta ne saapuvat poneillansa, pienillä lihapulla poneillansa. Tuolta ne saapuvat poneillansa, suoraan meitä kohti.”

Piirin keskellä laukkaava oppilas pysähtyy jonkun luokkakaverinsa kohdalle, jonka kanssa he pomppivat aluksi kasvokkain, vierekkäin ja seläkkäin.
Kaikki oppilaat laulavat:

”Vatsa, vatsa, vatsaa vasten,

kylki, kylki, kylkeä vasten,

peppu, peppu, peppua vasten,

sitten he tekevät näin:

Hei!"

Kun laulussa päästään huudahdukseen: Hei! oppilaspari läpsäyttää kätensä vastakkain. Laulu lähtee alusta ja yhdessä hypelleet oppilaat lähtevät liikkumaan piirissä eli "ponien" määrä tuplaantuu joka kierroksella. Leikkiä voi leikkiä myös muilla eläimillä esim. possuilla, apinoilla, kissoilla... Käsien yhteen läpsäisyn sijaan voi myös halata., kätellä jne... HUOM! Ensimmäisellä laulurivillä sanan lihapulla sijaan on kuultu laulettavat myös lihavilla tai usein myös ihanilla.

MUUTTOPÄIVÄ (sateenkaari)

Liikuntatunnilla kokeilimme alunperin muuttopäivä -nimellä kulkenutta leikkiä, jota varioimme muistuttamaan hedelmäsalaattia. Merkitsin joukkuenauhoilla kentälle sinisiä, punaisia, keltaisia ja vihreitä "pesiä" muutaman metrin etäisyydelle toisistaan. Pyysin jokaisen pesän luo kaksi oppilasta ja kerroin, että heidän varpaankärkensä tulisi koskettaa pesän eli maassa olevan nauhan reunaa. Kun sanoin jonkun pesän värin, esim. "keltainen", kaikkien keltaisissa pesissä olleitten oppilaiden tuli muuttaa toiseen, juuri vapautuneeseen pesään. Sateenkaari -huudolla kaikki oppilaat irtautuivat pesistään ja muuttivat toiseen. Kokeilimme leikkiä erilaisilla liikkumistavoilla: kävellen, hölkäten, hiipien kuin kissat, pomppien kuin puput, suurena kuin jättiläiset, pienenä kuin puolukat, leijaillen kuin höyhenet jne.

HYVÄT HÄVIÄJÄT - REILUT VOITTAJAT

Puhutaan oppilaiden kanssa, miltä tuntuu voittaa ja miltä tappio maistuu. Oppilaat voivat kertoa myös omia kokemuksiaan asiasta.

A) Kokeillaan ensin voittamista. Opettaja sanoo esimerkin (voitin lotossa jättipotin, Suomi tekee voittomaalin lätkäfinaalissa, luokkamme valittiin koulumme parhaaksi luokaksi) ja oppilaat eläytyvät omilla paikoillaan ilmeillä ja eleillä.

B) Kokeillaan sitten häviämistä. Ope keksii esimerkin (Hävisimme jääkiekkofinaalin viime hetken maalilla, koulumme parhaaksi luokaksi valittiin rinnakkaisluokkamme) ja kaikki eläytyvät omilla paikoillaan äänillä.

Voitto- ja tappiotunnelmien jälkeen keskustellaan, miltä mahtoi tuntua hopealle jääneestä joukkueesta pelin jälkeen tai muista koulun luokista, kun parhaan luokan titteli menikin naapuriluokalle. Tuntuuko häviö koskaan hyvältä? Voiko tappiotunnelmaa millään lieventää (esim. häviäminen joukkueena, huono onni, tappio tuli, vaikka tein parhaani).

C) Tehdään pienryhmissä patsas, jonka nimi on joko “Hyvä häviäjä” tai “Reilu voittaja”

Keskustellaan vielä, millainen on hyvä häviäjä ja reilu voittaja.