perjantai 7. elokuuta 2020

LEIKKEJÄ LUKUVUODEN ALKUUN

Muistatko nimet?

Kävellään luokassa ja kun kohdataan luokkakaveri, moikataan sanomalla: 

- Moi, mun nimi on…

Moikkauksessa nimet vaihtavat omistajaa eli, kun oppilas moikkaa seuraavaa luokkakaveria, hän käyttää juuri aiemmin kuulemaansa nimeä omanaan. Näin jatketaan hetken aikaa.

Open merkistä lähdetään palauttamaan nimiä oikeille omistajilleen. Edelleen nimet vaihtuvat moikatessa. Jatketaan niin kauan, että kaikki ovat saaneet takaisin oman nimensä.


Piirrä-muovaile-esitä-selitä

Jokainen oppilas keksii ja kirjoittaa lapulle jonkin eläimen ja toiselle lapulle jonkin esineen. Ope vilkaisee laput läpi ja laittaa sensuurin läpäisseet sanat purkkiin tai hattuun. Oppilaat jaetaan ryhmiin. Yksi oppilas ryhmästä ottaa yhden lapun ja yrittää saada muut ryhmäläiset arvaamaan sanan, joka on kirjoitettu lappuun. Oppilas joko selittää sanan tai esittää, piirtää tai muovailee sen.

Ryhmissä tarvitaan apuvälineinä paperia ja kyniä sekä pala muovailuvahaa. Jos muovailuvahaa ei löydy, voidaan sana muovailla käyttäen luokkakaveria ”savena”.


Huhupuheita

Jaetaan oppilaat n. 6 hlön ryhmiin (parillinen määrä). Jokaiselle ryhmälle annetaan vihko. Ryhmissä sovitaan vuorot oppilaiden kesken. Oppilaat sulkevat silmänsä, vain ensimmäisinä vuorossa olevat saavat pitää silmät auki. Ope näyttää sanan ryhmien ensimmäisille oppilaille (esim. koulu), jotka piirtävät vihkon tyhjälle sivulle sanan mukaisen kuvan. Piirtämisaikaa on vain noin minuutti, joten kovin yksityiskohtaista kuvaa ei ehdi taiteilla. Kun kuvat ovat valmiina, annnetaan vihko  seuraavalle ryhmän jäsenelle. Hän yrittää arvata, mitä kuva esittää ja kirjoitaa sanan seuraavalle vihkon aukeamalle. Sitten vihko annetaan taas seuraavalle, jonka tehtävä on vuorostaan piirtää tämä uusi sana. Vihko siirtyy ryhmän oppilaalta toiselle, jotka siis vuoronperään piirtävät ja arvaavat / kirjoittavat sanan vihkoon. 


HUOM! Vuorossa oleva oppilas ei saisi nähdä kuin edellisen oppilaan piirtämän yhden kuvan tai kirjoittaman sanan eli vihko kannattaa täyttää aukeama kerrallaan. Kun viimeinen sana on vihkoon kirjoitettu, ryhmä tutkii yhdessä, millainen sana-kuvajono vihkoon on syntynyt. Oliko viimeinen sana sama kuin alkuperäinen vai muuttuiko se?


Kesän rennoimmat hetket

Suljetaan silmät. Muistellaan mielessä jotain kivaa ja rentoa hetkeä kesällä. Ope voi laittaa taustalle soimaan rauhallista, rentouttavaa musaa ja aaltojen ääniä. Nautiskellaan hetki mukavasta kesäfiiliksestä. Keskustellaan lopuksi yhdessä, miten lomalla voi relata ja nautiskella.


Kesäkuvat

Valitaan oman mobiililaitteen kuvagalleriasta kuva, joka on otettu kesällä. Zoomataan kuvaa lähemmäksi niin, kuvasta näkyy jokin yksityiskohta. Muut yrittävät arvata, mitä kuvassa tapahtuu. Kuvan omistaja voi lopuksi kertoa enemmän kuvassa näkyvästä asiasta / tilanteesta.


Hymy kiertää

Istutaan piirissä. Yksi oppilaista hymyilee leveästi vieressään olevalle oppilaalle, joka matkii hymyä ja siirtää sen taas seuraavalle. Annetaan hymyn kulkea oppilaalta oppilaalle koko piirin läpi. Vaihdetaan aloittajaa, jotta kaikki halukkaat voivat lähettää muille oman hymynsä.


Hyvän tuulen sanat

Joku keksii sanan, josta uskoo mahdollisimman monen tulevan hyvälle tuulelle. Jos sana saa sinut iloiseksi, hymyile leveästi ja nosta peukkusi pystyyn. Keksiikö joku sanan, joka saa kaikki hymyilemään?


Kehuja ja kiitoksia

Oppilas sanoo luokkakaverinsa nimen ja kehuu häntä (esim. Tero, sinulla on hieno reppu). Kehuun vastataan kiitoksella. Kehuttu oppilas kehuu seuraavaksi jotain muuta luokan oppilasta. Jatketaan, kunnes kaikkia on kehuttu. Jos halutaan haastetta, sovitaan, että kehu pitää sanoa jollekin muulle kuin tutuimmalle tai parhaalle kaverille. Opettaja voi tarvittaessa auttaa kehujen keksimisessä. Voidaan myös keksiä yhdessä me-kehuja eli kehua omaa luokkaa.


(K)alakoulu

Kalat eli oppilaat lähtevät liikkumaan ”akvaariossa” (luokassa) hitaasti. Kun kala kohtaa toisen, ne pysähtyvät ja sanovat toisilleen jonkin mukavan asian / kehuvat toisiaan. Tavoitteena on kehua mahdollisimman montaa eri kalakaveria. Kun ope sanoo: ”Ruoka-aika”, kaikki kalat jähmettyvät paikoilleen ja näyttävät mahdollisimman iloisilta. Ope kehuu tällöin koko kalaparvea (esim. ”Vau, onpa täällä paljon onnellisia kaloja). Lopuksi kalakoulun kello soi ja uidaan takaisin omille paikoille. Voidaan vielä jutella, mitä mukavia asioita sinulle sanottiin.


Huh hellettä!

Muistellaan vielä kesälomaa ja keskustellaan, mitä oppilaat tekivät hellepäivänä. Vapaaehtoinen oppilas istahtaa luokan edessä olevaan ”ihmetuoliin” ja esittää jotain hellepäivään liittyvää asiaa (esim. uimista). Muut arvaavat, mistä on kyse. Mikäli oikeaa vastausta ei löydy, esittäjä voi antaa vihjeitä. Keksitään vielä lopuksi yhdessä mahdollisimman monta aivan uutta tapaa viilentää hellepäivän kuumuutta.


Lomasatu

Jokainen kirjoittaa pienelle lapulle omaan lomaan liittyvän sanan. Laput kerätään hattuun tai purkkiin. Ope tai oppilas aloittaa lomasadun. Hatusta nostetaan yksi lappu kerrallaan, johon kirjoitetun sanan sadunkertoja lisää jossain muodossa tarinaan. Tarinankertojaa voi vaihtaa kesken sadun. Kun laput loppuvat, keksitään yhdessä onnellinen loppu sadulle. Sanalaput voi myös heijastaa luokan valkokankaalle ja antaa jokaisen oppilaan kirjoittaa niiden avulla oman lomatarinan.


Lomamatkalla

Keksitään yhdessä, jotka tapahtuivat tai voisivat tapahtua lomamatkalla. Ope kirjaa ideat taululle. Kerrotaan yhdessä tarina: ”Lomamatkalla”. Tarinan kerrontaan saavat osallistua kaikki. Ope voi tarvittaessa kysymyksillä ohjata tarinan kulkua.


Minut saa onnelliseksi...

Leikitään pareittain. Toinen pareista kertoo, mikä saa hänet onnelliseksi (esim. Minut saa onnelliseksi jäätelö hellepäivänä). Toinen pareista tarjoaa salamannopeasti kaverilleen mielikuvitusjäätelön (esim. Haluaisitko suklaa- vai mansikkajätskin?).


Kesälomassa ärsyttävää on / Koulussa mahtavaa on
Keksitään pienryhmissä asioita, jotka kesälomalla ärsyttävät ja asioita, jotka tekevät koulusta mahtavan paikan. Ryhmät käyvät esittämänsä muille keksimänsä asian esim. patsaana. Joku ryhmästä sanoo ääneen patsaan nimen. Esitetään vuoronperään lomapatsaita ja koulupatsaita. Kuinka monta patsasta saadaan tehdyksi.

Minulla oli ikävä kouluun, koska…

Keskustellaan aluksi yhdessä mukavista asioista koulussa.  Jaetaan luokka neljään suunnilleen samankokoiseen ryhmään. Täydennetään yksi ryhmä kerrallaan lausetta: ”Minulla oli ikävä kouluun, koska…” Kuinka monta syytä keksimme yhdessä? Mikä ryhmä keksii viimeisen lauseen?


Koulu on paras paikka!

Perustetaan luokkaan mainostoimisto, joka on saanut tehtäväkseen koulun imagon kohottamisen. Keskustellaan aluksi koko toimiston väen kanssa koulusta, mikä koulussa on kivaa ja mikä taas ei oikein toimi tai jopa ärsyttää. Keksitään ja kirjataan taululle ideoita / asioita, joilla kouluarkea voidaan kehittää ja koulusta saadaan paras paikka. Keksitään ryhmissä sloganeita ja tehdään mainosjulisteita ja mainosvideoita.


Kesähitti

Keksitään sanoja, jotka sopisivat kesän hittibiisiin. ”Lihotetaan” sanojen ympärille lauseita. Järjestellään lauseet. Kokeillaan räpätä tai laulaa kesähitti.


Lavatanssit

Valitaan muutama luokan suosikkibiisi. Ope etsii biisit YouTube:sta. Sovitaan, mikä biiseistä on ”jähmy” ja mikä on ”peili”. Kun musiikki alkaa soida, oppilaat lähtevät liikkeelle paikoiltaan open ohjeiden mukaan (esim. kävellen, hiipien, pomppien, tanssien…). Kun musa loppuu, istahdetaan lähimmälle tyhjälle tuolille. Jos soiva biisi on ”jähmy”, kaikki jähmettyvät paikoilleen. Jos taas soimaan lähtee ”peili”, valitaan läheltä pari ja matkitaan toisen liikkeitä.


Kesän lapset
Joku keksii ja sanoo ääneen, mitä lapset kesällä yleensä tekevät (esim. syövät jäätelöä). Esitetään kyseistä asiaa hetki omalla paikalla.

Tiedän, mitä teit viime kesänä
Oppilaat miettivät jotain kesällä tapahtunutta asiaa ja keksivät siihen liittyen kolme vihjettä. Kerrotaan parille yksi vihje kerrallaan. Pari yrittää arvata, mitä kesällä on tapahtunut.

Lomajuttuja 
Oppilas valitsee jonkin lomallaan tapahtuneen asian, jonka on valmis jakamaan muille. Kerrotaan asia luokkakaverille, joka kertoo myös oman juttunsa. Open merkistä vaihdetaan paria ja kerrotaan jutut uudelleen uusille kuulijoille. Omaa juttua saa kehittää ja muunnella, kun sitä kertoo eri kuulijoille. Myös liioittelu on sallittua. Lopuksi keskustellaan yhdessä kesälomasta ja kuulluista lomajutuista.

Keksi jatko
Oppilaat ottavat parit. Toinen pareista aloittaa kertomaan kesälomaan liittyvää asiaa. Open merkistä vuoro vaihtuu. Tällöin kuuntelija muuttuu kertojaksi ja keksii jatkon juuri kuulemalleen kesälomajutulle. 

Runot menneestä kesälomasta ja tulevasta kouluvuodesta
Oppilaille jaetaan tyhjä paperi, jonka toiselle puolelle kirjoitetaan ylhäältä alaspäin sana: kesäloma ja toiselle puolelle sana: kouluvuosi. Oppilaat keksivät yksin tai yhdessä sanan jokaisesta paperille kirjoitetun sanan kirjaimista. Keksittyjen sanojen tulee muodostaa lause tai runo, jonka aiheena on kesäloma ja/tai kouluvuosi. Luetaan kaikki keksityt lauseet / runot ääneen. Keskustellaan lopuksi yhdessä lomasta ja koulusta. 
Yhdistävä tekijä 
Oppilaat päättävät parinsa kanssa, mikä tai mitkä asiat yhdistävät heitä. Muut yrittävät saada selville yhdistävän tekijän kysymällä parilta kysymyksiä. Kysymyksiin tulee pystyä vastaamaan joko kyllä tai ei.  
Kenen?  
Oppilaat valitsevat jonkin itselleen kuuluvan esineen (esim. kynä) ja antavat sen opelle niin ettei muut näe esinettä. Kun ope on saanut jotain jokaiselta, esineet laitetaan yhdelle pöydälle näkyvällä paikalla. Oppilaat arvuuttelevat vuorollaan, kenelle mikäkin esine kuuluu. 

Vaihtuva istumajärjestys
Yksi oppilaista sulkee silmänsä (ei saa kurkkia). Parillinen määrä oppilaista vaihtaa paikkojaan mahdollisimman äänettömästi. Oppilas avaa silmänsä ja yrittää järjestää oppilaat alkuperäiseen istumajärjestykseen. 

Kolme toivomusta
Oppilaat pohtivat aluksi ryhmissä ja sitten valitsevat yhdessä kolme toivomusta. Opettaja tai joku oppilaista esittää lampun henkeä, joka toteuttaa toivomukset, ainakin leikisti.

Aarteenetsintää
1. Valitaan omista koulutavaroista aarre (esim. pyyhekumi, viivotin). Yksi oppilas piilottaa aarteensa luokkaan ja muut ryhmästä pitävät silmät kiinni. Aarre tulee laittaa paikkaan, että ainakin osan aarteesta voi nähdä omalta paikaltaan luokassa. Kun aarre on paikoillaan, aloitetaan etsintä. Aarteen kätkijä voi antaa tarvittaessa vihjeitä. Kuka löytää aarteen?

2. Ope laittaa pöydälle muutaman pienen esineen. Oppilaat laittavat silmät kiinni. Ope vie salaa esineet yksi kerrallaan joillekin oppilaista, jotka siirtävät esineet yksi kerrallaan luokkaan ”piiloon” näkyville paikoille. Avataan silmät ja aloitetaan etsinnät. Jos löytää jonkun esineistä, palataan omalle paikalle istumaan, mutta jätetään esine paikoilleen muiden löydettäväksi.


Luokkaformulat

Perustetaan formulatallit, joissa on 4-5 oppilasta. Keksitään talleille nimet. Sovitaan ajojärjestys tallin sisällä ja se kuka tai ketkä ajavat kaksi kierrosta (eli suorittavat kaksi tehtävää). Ryhmät asettuvat valitsemansa järjestyksen mukaisiin riveihin luokan seinustoille.

Tehtävät suoritetaan ryhmissä mahdollisimman nopeasti järjestyksessä, yksi oppilas kerrallaan. Kun oppilas on suorittanut tehtävänsä, hän viittaa ja jähmettyy paikoilleen. Kierroksen nopein tiimeistä saa 3 pistettä, kakkostiimi 2 pistettä ja kolmanneksi tullut tiimi 1 pisteen. Pelataan useita kierroksia ja lasketaan tiimien pisteet yhteen.


Tehtäviä: 

- luettele a) eläimiä, b) e-kirjaimella alkavia sanoja, c) yhdyssanoja, d) verbejä, e) satuhahmoja, f) 4-kertotaulun vastauksia, g) parittomia lukuja, h) kulkuvälineitä, i) kuukausia

- käy kyykyssä ja hyppää ilmaan, taputa 5 kertaa, pyörähdä ympäri, tee kuperkeikka, tee 3 vatsaa tai punnerrusta, käy mahallaan lattialla ja nouse ylös jne

Sanaviesti
Luokka jaetaan suunnilleen yhtäsuuriin ryhmiin. Ryhmällä on tyhjä paperi sekä jokaisella oma kynä. Opettaja sanoo sanan, jonka viimeinen kirjain määrittää seuraavan sanan alkukirjaimen. Yksi ryhmäläisistä kirjoittaa keksimänsä sanan paperille, jonka viimeinen kirjain määrittää taas alkukirjaimen seuraavalle sanalle. Mikä ryhmistä keksii ja kirjoittaa nopeimmin 10 eri sanaa? Sama oppilas ei saa kirjoittaa kahta peräkkäistä sanaa paperille ja jokaisen ryhmästä tulee keksiä ja kirjoittaa ainakin yksi sana.

Lauseviesti
Säännöt ovat samat kuin sanaviestissä. Oppilaiden keksiminen ja kirjoittamien sanojen tulee lauseviestissä kuitenkin muodostaa vähintään kuuden sanan mittainen lause.

Muistipeli

Jokaiselle oppilaalle annetaan lapulle kirjoitettu verbi. Samoja verbejä löytyy luokasta aina kaksi. Oppilaat eivät tiedä toistensa verbejä.

Kaksi oppilasta aloittaa muistipelin. He osoittavat vuoronperään kahta luokassa seisovaa oppilasta. Kun oppilasta osoitetaan, hän sanoo ja esittää verbinsä. Kun pari löytyy, samat verbit käyvät istumaan. Jos pelaaja löytää oman verbinsä parin, hän vaihtaa paikkansa jonkun muun muistipelinappulan kanssa, joka jatkaa pelaamista.


2-kirjaimiset sanat

Luetellaan pareittain sanoja vuoronperään. Ensimmäiseksi keksitään sanoja, joissa on kaksi kirjainta. Hetken päästä vaihetaan 3-kirjaimisiin sanoihin, sitten 4-kirjaimisiin jne.





LEIKKEJÄ TEKOÄLYN KANSSA

Roolileikki - historian merkkihenkilö Pyydetään tekoälyä esittämään jotain historian merkkihenkilöä. Tekoälylle voi tarvittaessa ”opettaa” e...